Vaihto-omaisuus
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Vaihto-omaisuutta ovat elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 10 §:n mukaan elinkeinotoiminnassa sellaisinaan tai jalostettuina luovutettaviksi tarkoitetut kauppatavarat, raaka-aineet, puolivalmisteet ja muut hyödykkeet sekä elinkeinotoiminnassa kulutettaviksi tarkoitetut poltto- ja voiteluaineet ja muut tarvikkeet. Lukeminen vaihto-omaisuudeksi tehdään käyttötarkoituksen eikä laadun mukaan.[1]
Vaihto-omaisuus luetaan taseessa vaihtuviin vastaaviin. Kirjanpitoasetuksen 1:6 §:n mukaan[2] vaihto-omaisuus jaetaan viiteen erään:
- Aineet ja tarvikkeet
- Keskeneräiset tuotteet
- Valmiit tuotteet/tavarat
- Muu vaihto-omaisuus
- Ennakkomaksut
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Vaihto-omaisuus
- ↑ Kirjanpitoasetus 1:6 § (Arkistoitu – Internet Archive). Finlex.