Vaeltajalurikki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vaeltajalurikki
Purple-crowned Lorikeet (Glossopsitta porphyrocephala) -pair -nesting box-2p.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo: Papukaijat Psittacidae
Suku: Myskilurikit Glossopsitta
Laji: porphyrocephala
Kaksiosainen nimi
Glossopsitta porphyrocephala
(Dietrichsen, 1837)
Levinneisyyskartta
Purple-crowned Lorikeet.png
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Vaeltajalurikki Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Vaeltajalurikki Commonsissa

Vaeltajalurikki (Glossopsitta porphyrocephala) on Etelä-Australiassa elävä papukaijalaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaeltajalurikin pituus on noin 16 cm ja paino 40–50 g. Kooltaan se on selvästi myskilurikkia pienempi. Sen höyhenpuku on selkäpuolelta vihreä ja vatsapuolelta vaaleansininen. Otsa on violetti, ja nokan ja otsan väli on punainen. Poskella on keltainen laikku. Nokka on musta, iiris ruskea ja koivet harmaat. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Nuori lintu on muuten aikuisen värinen, mutta sen värit ovat himmeämmät. Lentävän linnun siivet synnyttävät viuhuvan äänen.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaeltajalurikki elää Etelä-Australian mantereen rannikkoalueilla. Lajin elinympäristön laajuus on 100 000–1 000 000 neliökilometriä ja sen populaation koko on luultavasti yli 50 000 yksilöä. Vaeltajalurikkia pidetään harvoin Australiassa vankeudessa häkkilintuna.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaeltajalurikit asuvat sisämaan kuivilla harvapuustoisilla mailla. Kaupunkeihin ne etsiytyvät vain syömään koristekukkia. Vaeltajalurikit lyöttäytyvät joskus myski- tai pikkulurikkien seuraan. Vaeltajalurikkiparvet etsivät kukkivia eukalyptuspuita ja -pensaita, ja parvissa voi olla satoja lintuja.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaeltajalurikin pesintää tapahtuu tavallisesti elokuusta joulukuulle. Pesä on joko puunrungon tai paksun oksan kolossa, yleensä veden äärellä kasvavassa eukalyptuksessa. Laji voi pesiä yhdyskunnissa siten, että kaikki tietyn alueen mahdolliset pesäkolot ovat asutettuja. Pesintä tunnetaan vain vankeudessa elävien lintujen osalta. Naaras munii kolme tai neljä munaa. Muna on kooltaan 20,3*16,7 mm. Naaras hautoo noin 17–20 päivää ja pesäpoikasaika on noin kahdeksan viikkoa.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaeltajalurikit syövät pääasiassa eukalyptusten mettä ja siitepölyä, jota ne harjaavat erikoisella kielellään. Ne voivat syödä myös hedelmiä, siemeniä ja hyönteisiä. Puutarhoissa ne saattavat aiheuttaa vahinkoja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Glossopsitta porphyrocephala IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 24.9.2013. (englanniksi)