Uusi alasaksin kirjoitustapa

Uusi alasaksin kirjoitustapa (alasaksiksi Nysassiske Skryvwyse (lyh. NSS)) on kaikkia sekä Saksan että Alankomaiden puolella puhuttuja alasaksin kielen puhetapoja yhdistämään ehdotettu kirjoitustapa. Se yrittää olla yksiselitteinen ja luettava kaikkien murteiden kannalta. Kirjoitustapa kehitettiin vuosina 2017‒2018 ja jo vuonna 2018 Alankomaiden puoleinen alasaksinkielinen Wikipedia alkoi käyttää sitä omalla etusivullaan. Myös Werldspråke-verkkosivustolla alettiin samoihin aikoihin julkaista tällä kirjoitustavalla kirjoitettuja uutisia. Vuonna 2019 sen käyttöala laajeni paikallisissa joukkoviestimissä, kun eräs suderburgilaisen (alasaksiksi Seborg) Die Zeitung -lehden kirjoittaja alkoi käyttää sitä kirjoituksissaan. Kirjoitustapa on saanut kannatusta erityisesti kielen nuorten puhujien keskuudessa sekä Saksassa että Alankomaissa – ja myös Suomessa.

Pääperiaatteet

Kirjoitustavassa on kolme pääperiaatetta, jotka esitetään alla.

Periaate 1: sanan alkuperä

Ylialueellisessa kirjoitustavassa otetaan lähtökohdaksi sanan alkuperä. Kirjoitustapaa voidaan kuitenkin soveltaa myös alueellisten puhetapojen kirjoittamiseen. Silloin sanan etymologiaan perustuvaa ylialueellista kirjoitusmuotoa voidaan muokata niin, että tietyssä puhetavassa yhteen langenneita äänteitä merkitään samalla kirjaimella, vaikka ylialueellisessa kirjoitustavassa ne pidetäänkin erillään.

e:n loppuheitto

Alasaksin pohjoismurteissa ja myös IJsselmeerin ympäristössä puhutuissa alasaksin muodoissa sananloppuinen e häviää äännettäessä. Kirjoituksessa e kuitenkin säilytetään alueellistakin puhetapaa jäljiteltäessä siksi, että tämä käytäntö pienentää pohjois- ja etelämurteiden välistä visuaalista eroa. Lisäksi tätä käytäntöä puoltaa sekin, että eräät konsonantit säilyvät äännettäessä soinnillisina, vaikka ne jäävätkin pohjoismurteissa sanan loppuun: wyse [vi:z], breve = [brɛ:ɪ̯v]. Jos e jätettäisiin kirjoitusasusta pois, pitäisi myös loppuun jäävä konsonantti kirjoittaa toisin, sillä perussäännön mukaan sananloppuinen konsonantti äännetään aina soinnittomana.

Periaate 2: yhdenmukaisuus

Suuria muutoksia sanan vartalon kirjoitusasuun ei haluta, vaikka päätteet muuttaisivatkin vartalon ääntämistä.

Obstruenttien soinnittomuus sanan lopussa

Soinnilliset obstruentit äännetään sanan lopussa soinnittomina, mutta kirjoituksessa tätä eroa ei osoiteta. Siksi kirjoitetaan esimerkiksi tyd - tyden (eikä Tiet - Tieden niin kuin toisessa Sass'sche Schrievwies (lyh. SASS) -kirjoitustavassa) ja skryven - skrivt (eikä hollannin mukaan schrijven - schrijft).

Obstruenttien assimilaatio

Konsonanttiyhtymässä obstruentti mukautuu toiseen konsonanttiin, mutta tätä ei osoiteta kirjoitusasussa. Kirjoitetaan siis esimerkiksi bild - bilder (eikä biller) ja hand - handen/hände (eikä hannen/hänne).

Poikkeus

Sanat, joiden vartalon lopussa on s, sj tai muu sibilantti, eivät noudata edellä esitettyä periaatetta. Kun näihin sanoihin lisätään esimerkiksi pääte -st, kirjoitetaan näkyviin vain yksi sibilantti: nervöös → up dat nervööst, duusjen → du duusjt.

Periaate 3: avo- ja umpitavut

Vokaalin pituus

Pitkät monoftongit kirjoitetaan avotavussa yhdellä kirjaimella ja umpitavussa kahdella. Esimerkiksi: maken - maakt, good - gode.

Poikkeus

Kirjaimet e, y ja å eivät noudata edellä esitettyä sääntöä:

• Pitkä e kirjoitetaan joskus kahdella kirjaimella painollisessa avotavussa. Tämä koskee erityisesti sellaisia yksitavuisia sanoja kuten hee (saks. er, holl. hij) sekä dee (saks. die, der, holl. die).
• Kirjaimet y ja å merkitsevät aina pitkää vokaalia, ja siksi ei tarvita kahta kirjainta umpitavussakaan. Näin ollen kirjoitetaan esimerkiksi hyr, myn, stån ja gån, eikä hyyr, myyn, ståån ja gåån.

Konsonantit tavun lopussa

Uudessa alasaksin kirjoitustavassa tavun loppuun ei koskaan kirjoiteta kahta samaa konsonanttikirjainta. Näin ollen kirjoitetaan esimerkiksi kan, nat ja wil, eikä kann, natt ja will kuten SASS-kirjoitustavassa. Tässä kohtaa alasaksin uusi kirjoitustapa on yhdenmukainen hollannin kielen ortografian kanssa ja erilainen kuin saksan.

Kirjoitustavan muita piirteitä

Laina- ja vierassanojen kirjoittaminen

Vanhat lainasanat, joita ei enää pidetä kielessä vieraina, kirjoitetaan edellä annettujen sääntöjen mukaan. Uudempien vierassanojen kirjoitusmuodon lähtökohdaksi otetaan sen kielen kirjutusmuoto, josta sana tulee, mutta siihen voidaan laatia vielä joitain pieniä muutoksia:

• Avo- ja umpitavun periaate: Pitkä vokaali kirjoitetaan umpitavussa kahdella kirjaimella vierassanoissakin. Esimerkiksi: kanaal, systeem ja kultuur.
• c-kirjain säilyy, kun se äännetään /ts~s/. Jos äännetään /k/, niin sitten kirjoitetaan myös k. Esimerkiksi: citrone ja centrum, mutta konferens(y) ja kakao.
• Alkuperäinen cc kirjoitetaan ks, kun se äännetään /ks/ (aksent, aksepteren) ja kk, kun äännetään /k/ (akkumuleren, akkoord).
• qu kirjoitetaan kw, kun se äännetään /kv/ (kwaliteyt, frekwens(y)) ja k, kun äännetäh /k/ (karantene). Erisnimissä qu voi kuitenkin säilyä (Quebec).
• th ja ph kirjoitetaan yksinkertaisemmin t ja f. Esimerkiksi: teory, tema, telefoon ja foto.
• x kirjoitetaan ks (eksempel, kontekst).

Iso alkukirjain

Isoa kirjainta käytetään vain virkkeen aloittavan sanan alussa ja ihmisten ja paikkojen nimissä. Muut substantiivit kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, toisin kuin esimerkiksi saksan kielessä. Adjektiivit kirjoitetaan myös aina pienellä alkukirjaimella, vaikka ne liittyisivätkin paikannimeen.

Välimerkit

• Virkkeen rakenne määrää pilkkujen käytön. Pilkku laitetaan yhdysvirkkeessä kahden lauseen väliin, esimerkiksi [päälause, päälause] tai [päälause, sivulause]. Jos virke on hyvin lyhyt (~kaksi sanaa), niin pilkun voi jättää pois. Konjunktiot un/en 'ja' or/oder/of 'tai' muodostavat poikkeuksen, eikä niillä alkavien lauseiden alkuun kirjoiteta pilkkua.
• Sitaattimerkkeinä voidaan käyttää "...", “...” tai ”...”.

Kirjainten käyttö

Konsonanteissa on vain vähän foneemitason eroja alasaksin eri murteiden välillä, ja siksi on helppo kehittää niille ylialueellinen kirjoitustapa. Vokaaleissa on kuitenkin enemmän vaihtelua murteiden välillä, ja se pitää ottaa huomioon kirjoitustapaa kehitettäessäkin.

Konsonantit

Klusiilit

Kirjain	Muinais- saksin äänne	Esimerkit:	Muinaissaksi	Ylialueellinen uusi alasaksin kirjoitustapa	SASS (Saksan pohjoisalasaksi)	Grünnegsk (Alankomaiden pohjoisalasaksi)	Mönsterlandsk (Saksan westföälsk)	Standaard Schriefwieze (twentsk, Alankomaiden westföälsk)	Hollannin vastine	Saksan vastine	Käännös suomeksi
p	p		panna opan ūp, upp	panne oapen up	Pann apen up, op	paan, pane open op	Pan uopen up	panne oopn op	pan open op	Pfanne offen auf	pannu auki päällä
b	b		beki berg	beak(e), bekke westföälskissä myös: biak(e) berg, barg	Beek Barg	baarg	Biëk Biärg	bekke bearg	beek berg	Bach Berg	puro vuori
t	t		tīd lātan fat	tyd låten vat	Tiet laten Fatt	tied loaten vat	Tied laoten Fat	tied loatn vat	tijd laten vat	Zeit lassen Fass	aika päästää, sallia tynnyri
d	d + th		thiustri mōdar rād	düüster moder råd	düüster Moder Raat	duuster mouder road	düüster Moder Raod	duuster moder road	duister moeder raad	düster Mutter Rat	synkkä äiti neuvo
k	k		kind brekan ik	kind breaken, brekken ik	Kind breken ik	kind breken ik	Kind briäken ik	keend brekn ik	kind breken ik	Kind brechen ich	lapsi murtaa minä
g	g		grōni seggian slag	gröön seggen slag	gröön seggen Slag	greun, gruin zeggen slag	gröön säggen Slag	greun zegn slag	groen zeggen slag	grün sagen Schlag	vihreä sanoa isku

Frikatiivit

Kirjain	Muinais- saksin äänne	Esimerkit:	Muinaissaksi	Ylialueellinen uusi alasaksin kirjoitustapa	SASS (Saksan pohjoisalasaksi)	Grünnegsk (Alankomaiden pohjoisalasaksi)	Mönsterlandsk (Saksan westföälsk)	Standaard Schriefwieze (twentsk, Alankomaiden westföälsk)	Hollannin vastine	Saksan vastine	Käännös suomeksi
w	w + hw		hwanēr wind werold	woneyr wind werld, wearld	wonehr Wind Welt	wanneer wind wereld	wän Wind Wiält	wonneer weend weerld	wanneer wind wereld	wann Wind Welt	milloin tuuli maailma
wr	wr		wrāka wrīvan	wråke wryven	Wraak wrieven	vroak vrieven		wroake wrievn	wraak wrijven	Rache reiben	kosto hangata
v	f + v		findan fugal biovan liof	vinden voagel, vuggel westföälskissä myös: vuagel boaven leev	finnen Vagel baven leef	vinden vogel boven laif	finnen Vuëgel buowen laiw	veendn voggel, vogel boavn leef	vinden vogel boven lief	finden Vogel oben lieb	löytää lintu ylhäällä rakas
s	s + hs		sand storm wīsian mūs fohs	sand storm wysen muus vos	Sand Storm wiesen Muus Voss	zaand störm wiezen moes vos	Sand Stuorm wisen Muus Fos	zaand stoarm wiezn moes vos	zand storm wijzen muis vos	Sand Sturm weisen Maus Fuchs	hiekka myrsky osoittaa hiiri kettu
sk	sk		skip wiskian flēsk	skip wisken vleisk, vleysk	Schipp wischen Fleesch	schip wissen vlees	Schip wisken Fleesk	schip wisken vleis	schip wissen vlees	Schiff wischen Fleisch	laiva pyyhkiä liha
sj	(/ʃ~s/ laina- ja vierassanoissa)			sjokolade duusj(e)	Schokolaad Duusch	sukkeloaden does	Schokelaor	sokkelaa does	chocolade douche	Schokolade Dusche	suklaa suihku
j	j		jukkian jār	jöäken, jokken, jökken jår	jöken Johr	jeuken joar	jocken Jaor	jökn joar	jeuken jaar	jucken Jahr	syyhytä vuosi
h	h		hebbian hūd	hebben huud, hüüd	hebben Huut	hebben hoed, huud	häbben Huut	hebn hoed	hebben huid	haben Haut	olla, omistaa iho

Resonantit

Kirjain	Muinais- saksin äänne	Esimerkit:	Muinaissaksi	Ylialueellinen uusi alasaksin kirjoitustapa	SASS (Saksan pohjoisalasaksi)	Grünnegsk (Alankomaiden pohjoisalasaksi)	Mönsterlandsk (Saksan westföälsk)	Standaard Schriefwieze (twentsk, Alankomaiden westföälsk)	Hollannin vastine	Saksan vastine	Käännös suomeksi
m	m		miluk kuman arm	melk koamen, kummen westföälskissä myös: kuamen arm	Melk kamen Arm	melk komen, kommen aarm	Miälk, Melk kuëmen Arm	melk komn aarm	melk komen arm	Milch kommen Arm	maito tulla käsi(varsi)
n	n + hn		hnut naht winnan hlōpan	nut, noat, nöät(e) westföälskissä myös: nuat nacht winnen loupen	Nutt, Nööt Nacht winnen lopen	neut nacht winnen lopen	Nuët Nacht winnen laupen	not, noot nacht winn loopn	noot nacht winnen lopen	Nuss Nacht gewinnen laufen	pähkinä yö voittaa juosta
l	l + hl		hlōpan līthan fallan kald wal	loupen lyden vallen kold wal	lopen lieden fallen koolt Wall	lopen lieden valen kòld waal, wale	laupen liden fallen kolt Wol	loopn liedn valn koald wal	lopen lijden vallen koud wal	laufen leiden fallen kalt Wall	juosta kärsiä langeta kylmä valli
r	r + hr		hrōpan rīki lērian ovar	ropen ryk leyren, learen öäver, oaver	ropen riek lehren, lihren över	roupen riek leren over	ropen riek läern üöwer	roopn riek leern, learn oaver	roepen rijk leren over	rufen reich lehren über	huutaa rikas opettaa yli

Vokaalit

Vanhat pitkät vokaalit

Kirjain	Muinais- saksin äänne	Esimerkit:	Muinaissaksi	Ylialueellinen uusi alasaksin kirjoitustapa	SASS (Saksan pohjoisalasaksi)	Grünnegsk (Alankomaiden pohjoisalasaksi)	Mönsterlandsk (Saksan westföälsk)	Standaard Schriefwieze (twentsk, Alankomaiden westföälsk)	Hollannin vastine	Saksan vastine	Käännös suomeksi
å	ā	ēƀanđaz đēđiz	āvand dād	åvend dåd	Avend Daat	oavend doad	Aomd	oavnd doad	avond daad	Abend Tat	ilta teko
ai	āi	mēanan sēanan	māian sāian	maien saien	meihen seien	maaien zaaien	maien saien	meain zeain	maaien zaaien	mähen säen	niittää kylvää
ae	ē1	skērjan~skērō lēʒaz	skāra kāsi	skaere kaese laeg	Scheer Kees leeg	scheer, schere kees, keze leeg	(Schäer) kaise laig	scheer kees leeg	schaar kaas laag	Schere Käse	sakset juusto matala
ey	ē2a	saip(j)ōn raipan~raipaz		seype reyp	Seep Reep	zaip(e)	Sepe Reep	zeep, zepe reep	zeep reep	Seife Reif	saippua kypsä
ey / ee	ē2b	stainaz ƀainan	stēn bēn	steyn, steen beyn, been	Steen Been	stain bain	Stene Been	steen been	steen been	Stein Bein	kivi jalka, sääri
ei	ē3	laiđjanan ʒailaz	lēdian gēl	beide leiden geil	beide leiden geil	baaide laaiden gaail	baide laien gail	beide leidn geil	beide leiden geil	beide leiten geil	molemmat johtaa kiimainen
e / ee	ē4	leuƀaz fleuganan ʒeutanan	liof fliogan giotan	leev vlegen geten	leef flegen geten	laif vlaigen gaiten	laiw flaigen gaiten	leef vleegn geetn	lief vliegen gieten	lieb fliegen gießen	rakas lentää valaa
y	ī	ʒlīđanan swīnan	glīdan swīn	glyden swyn	glieden Swien	glieden zwien	gliden Swien	gliedn zwien	glijden zwijn	gleiten Schwein	liukua sika
o / oo	ō1	fōtz, fōtuz xrōpanan	fōt hrōpan	voot ropen	Foot ropen	vout roupen	Foot ropen	voot roopn	voet roepen	Fuß rufen	jalka(terä) huutaa
ö / öö	ō1:n ümluud (umlaut)	sōkjanan fōljanan	sōkian fōlian	söken völen	söken föhlen	zuiken, zuken vuilen, vulen	söken fölen	zeukn veuln	zoeken voelen	suchen fühlen	etsiä tuntea
ou	ō2	ʒrautaz kaupjanan	grōt kōpian	grout koupen, köypen	groot kopen, köpen	groot kopen	graut kaupen	groot koopn	groot kopen	groß kaufen	suuri ostaa
öy	ō:2:n ümluud (umlaut)	nauđiʒaz		nöydig löyper	nödig Löper	neudeg	naidig Laiper	neudig leuper	nodig loper	nötig Läufer	tarpeellinen juoksija
oi	ōi	ƀlōanan ʒlōanan	blōian glōian	bloien gloien	bleuhen, bleihen gleuhen, gleihen	bluien, blaaien gluien	blaien glaien	bleuin gleuin	bloeien gloeien	blühen glühen	kukkia hehkua
u / uu	ū	mūsz skūƀōjanan	mūs skūvan	muus skuven(, sküven)	Muus schuven	moes schoeven(, schuven)	Muus schuwen	moes schoevn	muis schuiven	Maus schieben	hiiri työntää
ü / üü	ū:n ja iu:n ümluud (umlaut)	xlūđjanan	hlūdian thiustri	lüden düüster	lüden düüster	luden duuster	lüden düüster	luden düüster	luiden duister	läuten düster	soittaa (kelloa) synkkä

Muinaissaksin ē-äänne eri puhetavoissa

Sanat, joissa oli muinaissaksissa pitkä ē-äänne, jakautuvat neljään alajoukkoon, jotka ovat kehittyneet eri murteissa eri tavalla. Esimerkiksi yhdessä murteessa ē₃ ja ē₄ voidaan molemmat ääntää samalla tavalla, mutta eri tavalla kuin ē₁. Toisessa murteessa kuitenkin ē₁ ja ē₄ voidaan ääntää keskenään samalla tavalla, mutta eri tavalla kuin ē₃. Alajoukko ē₂ jakautuu vielä joukoiksi ē_2a ja ē_2b, ja näihin joukkoihin kuuluvien sanojen ē äännetään eri tavalla vain harvoissa murteissa. Kaikissa niissä murteissa, joissa ne äännetään eri tavalla, ē_2a äännetään samoin kuin ē₁ – ja ē_2b samoin kuin ē₄.

Alla olevassa taulukossa esitetään ē-äänteen kehitys eri murteissa:

Murre	ē1:n ääntäminen	ē2a:n ääntäminen	ē2b:n ääntäminen	ē3:n ääntäminen	ē4:n ääntäminen
Pohjoisalasaksi (noordsassisk)
Koillisalasaksi (oustnoordsassisk)	/eː/	/eː/	/ɛɪ̯/ (Itä-Holstein) /aɪ̯/ (Meakelenborg)	/aɪ̯/	/ɛɪ̯/ (Itä-Holstein) /aɪ̯/ (Meakelenborg)
Luoteisalasaksi (westnoordsassisk)	/ɛɪ̯/	/ɛɪ̯/	/ɛɪ̯/	/aɪ̯/	/ɛɪ̯/
Grönningsk	/ei/, /eː/	/ɑi/	/ɑi/	/ɑ:i/, /ɑi/	/ɑi/
Pohjoisdrentsk (noorddrentsk)	/ei/, /eː/	/ai/, /ɛi/	/ai/, /ɛi/	/aːi/, /ɑːi/, /ai/, /ɛi/	/ai/, /ɛi/
Westföälsk
Keski- ja etelädrentsk (middendrentsk, süüddrentsk)	/eː/	/eː/	/eː/, /ei/, /iː/	/ɛi/	/eː/, /ei/, /iː/
Stellingwarvsk	/eː/	/eː/	/iː/	/ɛi/	/iː/
Sallandsk, veluwsk	/eː/, /ɛi/~/ɛː/	/eː/	/eː/	/ɛi/	/iː/
Twentsk, achterhooksk	/eː/	/eː/	/eː/	/ɛi/	/eː/ /iː/ (osassa Achterhookia)
Urkersk	/ɛː/	/iː/	/iː/	/ɛi/, /ɛː/, /aːi/	/iː/
Itäwestföälsk (oustwestföälsk)	/aɪ̯/ (-r:n edellä /eː/)	/aɪ̯/ (-r:n edellä /eː/)	/ɛɪ̯/	/ɛɪ̯/	/ɛɪ̯/
Münsterlandsk	/aɪ̯/	/e:/	/e:/	/aɪ̯/	/aɪ̯/
Länsimünsterlandsk (westmünsterlandsk)	/eː/	/eː/	/eː/	/ɛi/	/eː/
Oustföälsk	/eː/	/eː/	?	?	?

Vanhat lyhyet vokaalit avotavussa

Kirjain	Muinais- saksin äänne	Esimerkit:	Muinaissaksi	Ylialueellinen uusi alasaksin kirjoitustapa	SASS (Saksan pohjoisalasaksi)	Grünnegsk (Alankomaiden pohjoisalasaksi)	Mönsterlandsk (Saksan westföälsk)	Standaard Schriefwieze (twentsk, Alankomaiden westföälsk)	Hollannin vastine	Saksan vastine	Käännös suomeksi
a / aa	a	fađēr xamaraz	fadar hamar	vader, vadder hamer	Vader, Vadder Hamer	voader hoamer	Vader Hamer	vader hamer	vader hamer	Vater Hammer	isä moukari
ä / ää	a:n ümluud (umlaut)	đraʒanan	dragan	drägen	dregen	(droagen)	driägen	dreagn	dragen	tragen	kantaa
ea, e	e	lesanan sweƀlaz	lesan sweval	leasen sweavel	lesen Swevel	lezen swevel	liäsen Swiëwel	leazn zweavel	lezen zwavel	lesen Schwefel	lukea rikki (alkuaine)
ea, i westföälskissä myös: ia	i	siƀaz liþuz	lith	seav(e), siv(ve) lid, lead	Seev Lidd	zeef lid	Siëwt Liëd	zev(ve), zieve lid	zeef lid	Sieb Glied	siivilä jäsen
oa, o	o	luƀōjanan kulan	lovon	loaven, löäven koale, köäle, kolle	laven, löven Kahl, Köhl	loven kool	luowen Kuole	loavn kolle	loven kool	loben Kohle	kehua hiili
öä, ö	o:n ümluud (umlaut)	furai sbst. đrupōn	fora sbst. dropo	vöär dröppelen, dröäpelen	vör drüppeln	veur	vüör drüöpeln	vuur dröppeln	voor druppelen	vor tröpfeln	edellä tippua
oa, u westföälskissä myös: ua	u	fuʒlaz wunēnan	fugal wunōn	voagel, vuggel woanen, wunnen	Vagel wahnen	vogel wonen	Vuëgel wuënen	voggel, vogel wonn	vogel wonen	Vogel wohnen	lintu asua
öä, ü westföälskissä myös: üä	u:n ümluud (umlaut)	uƀelaz kuninʒaz	ubil kuning	öävel, üvvel köäning, künning	övel König	euvel keunenk	üëwel Küëning	övvel könnink	euvel koning	übel König	paha kuningas

Pitkän ā:n ja avotavun lyhyen a:n, o:n ja u:n yhteenlankeaminen pohjoisalasaksissa

Alasaksin pohjoismurteissa muinaissaksin pitkä ā ja avotavun lyhyet a, o ja u äännetään nykyään keskenään samalla tavalla. Jos tätä murrepiirrettä halutaan osoittaa kirjoitusasussa, voidaan å-kirjainta käyttää kaikissa näissä yhteyksissä. Voidaan siis kirjoittaa åvend, dåd, våder ja håmer.

Vanhat lyhyet vokaalit umpitavussa

Kirjain	Muinais- saksin äänne	Esimerkit:	Muinaissaksi	Ylialueellinen uusi alasaksin kirjoitustapa	SASS (Saksan pohjoisalasaksi)	Grünnegsk (Alankomaiden pohjoisalasaksi)	Mönsterlandsk (Saksan westföälsk)	Standaard Schriefwieze (twentsk, Alankomaiden westföälsk)	Hollannin vastine	Saksan vastine	Käännös suomeksi
a	a	axtōu lanđan	ahto land	acht land	acht Land	acht laand	acht Land	acht laand	acht land	acht Land	kahdeksan maa
ä	a:n ümluud (umlaut)	lanʒiþō		längte	Längde		Längte	leangte	lengte	Länge	pituus
e	e	kannjanan xelpanan	kennian helpan	kennen helpen(, hölpen)	kennen helpen, hölpen	kennen helpen	kennen helpen	kenn helpn	kennen helpen	kennen helfen	tuntea auttaa
i	i	wissaz đrenkanan	wiss drinkan	wis drinken	wiss drinken	wis drinken	wis drinken	wis dreenkn	gewis drinken	gewiss trinken	tietty juoda
o	o	fuhsaz kuppaz	fohs kop(p)	vos kop	Voss Kopp	vos kop	Fos Kop	vos kop	vos kop	Fuchs Kopf	kettu pää
ö	o:n ümluud (umlaut)			vösse	Vöss		Fösse	vösse	vossen	Füchse	ketut
u	u	đumƀaz xunʒruz	dumb hungar	dum hunger	dumm Hunger	dom honger	dum Hunger	dom honger	dom honger	dumm Hunger	tyhmä nälkä
ü	u:n ümluud (umlaut)	xruʒjaz	hruggi	rüg(gen)	Rügg	rug	Rüg, Rüggen	rugn	rug	Rücken	selkä

Vokaalin ja w:n yhtymät

Kirjain	Muinais- saksin äänne	Esimerkit:	Muinaissaksi	Ylialueellinen uusi alasaksin kirjoitustapa	SASS (Saksan pohjoisalasaksi)	Grünnegsk (Alankomaiden pohjoisalasaksi)	Mönsterlandsk (Saksan westföälsk)	Standaard Schriefwieze (twentsk, Alankomaiden westföälsk)	Hollannin vastine	Saksan vastine	Käännös suomeksi
auw	aw	dawwaz hawwanan		dauw hauwen	Dau hauen	daauw haauw(g)en	Dau hauen	dauw	dauw houwen	Tau hauen	kaste lyödä
ouw	ew	ƀrewwanan trewwaz	triuwi	brouwen trouw, tröyw	broen, bruen tro, tru	braauwen traauw	bruen trü	brouwn trouw	brouwen trouw	brauen treu	panna olutta uskollinen
åuw	ēw	klēwō ƀlēwaz	blāo	klåuw(e/n) blåuw	Klau blau	klaauw blaauw	Klaon blao	klauw(e) blauw	klauw blauw	Klaue blau	kynsi sininen
uw	uw	skuwwuz		skuw, sküw	scho, schu, schuug	schaauw	schü	schouw	schuw	scheu	arka, ujo
ow	ūw	būwanan		bowen	boen, buen	baauwen	bauen	bouwn	bouwen	bauen	rakentaa