Ubikviteetti (teologia)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ubikviteetti merkitsee kristillisessä teologiassa Kristuksen inhimillisen luonnon läsnäoloa kaikkialla. Oppi kehitettiin luterilaisessa teologiassa, ja on ilmaistu Yksimielisyyden ohjeessa, erityisesti sen kahdeksannessa artiklassa. Opin mukaan Kristuksen inhimillinen luonto on korotettu jumalalliseen valtaan, ja näin ollen Kristus pystyy toteuttamaan lupauksensa olla läsnä sanassa ja sakramenteissa, kaikkein erityisimmin ehtoollisessa. Luterilaiseen ehtoollisoppiin yhdistettynä ubikviteetti-oppi tarkoittaa sitä, että Kristus voi olla ruumiillisesti jumalallisen voimansa vuoksi läsnä siellä, missä ikinä tahtoo. Tämän vuoksi hän on läsnä lukuisissa paikoissa (ehtoollisleivissä ja eukaristian vietoissa) yhtä aikaa (multivolipreesens).

Usein ubikviteetti tulkitaan väärin tarkoittamaan Kristuksen ruumiin kaikkiallisuutta, minkä Yksimielisyyden ohje kieltää.

Ubikviteettioppi kuuluu luterilaisuuteen, mutta ei zwingliläisyyteen eikä kalvinismiin.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.