USS George Washington (SSBN-598)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kuvaa Yhdysvaltain laivaston George Washington -luokan strategista ydinsukellusvenettä. Muita saman nimisiä aluksia, katso USS George Washington.
USS George Washington
USS George Washington
USS George Washington
Aluksen vaiheet
Rakentaja General Dynamics Electric Boat, Groton, Connecticut
Kölinlasku 1. marraskuuta 1958
Laskettu vesille 9. kesäkuuta 1959
Palveluskäyttöön 30. joulukuuta 1959
Palveluskäytöstä 24. tammikuuta 1985
romutettu 1998
Tekniset tiedot
Uppouma 5959-6019 t (pinnalla)
6709-6888 t (sukelluksissa)
Pituus 116,3 m
Leveys 10 m
Syväys 8,8 m
Koneteho 1 x S5W-painevesireaktori 15000 hv (11 MW)
Nopeus pinnalla: 20 solmua (37 km/h)
sukelluksissa: 25+ solmua (46 km/h)
Miehistöä 12 upseeria ja 100 miehistönjäsentä
Aseistus 16 x Polaris A1/A3 -ohjusta
6 x 533 mm torpedoputkea

USS George Washington (runkonumero SSBN-598) oli Yhdysvaltain laivaston George Washington -luokan strateginen ydinsukellusvene.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukellusvene tilattiin General Dynamics Electric Boat Divisionilta Grotonista Connecticutista. Sen rakentaminen aloitettiin 1. marraskuuta 1958 nimellä USS Scorpion (SSN-589). Aluksen runkoa pidennettiin lisäämällä siihen 130 jalan ohjusyksikkö ja alus nimettiin uudelleen USS George Washingtoniksi. Alus laskettiin vesille 9. kesäkuuta 1959 kumminaan Robert B. Andersonin puoliso ja se liitettiin laivastoon vielä samana vuonna 30. joulukuuta ensimmäisenä päälliköinään James B. Osborn ja John L From Jr.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisenä uuden luokan ballistisin ohjuksin varustettuna aluksena George Washington lähti 28. kesäkuuta 1960 Grotonista Cape Caanveraliin Floridaan, jossa siihen siirrettiin kaksi kiinteää polttoainetta käyttävää Polaris-ohjusta. Aluksen siirryttyä Atlantin ohjuskoeampuma-alueelle mukanaan tarkkailijana Polaris-sukellusveneohjelman johtaja kontra-amiraali W. F. Raborn se teki 20. heinäkuuta ensimmäisen onnistuneen Polaris-ohjuksen laukaisun pinnan alta.[1]

Alus sai koeajot päätökseen 30. elokuuta, jonka jälkeen se siirrettiin telakalle havaittujen vikojen korjaamiseksi. Alus palasi palvelukseen 28. lokakuuta siirtyen Charlestoniin South Carolinaan kuormatakseen ensimmäisen kerran kaikki 16 Polaris-ohjusta, minkä jälkeen se oli valmis ensimmäiseen operatiiviseen purjehdukseen.[1]

George Washington päätti ensimmäisen purjehduksensa 21. tammikuuta 1961 saapuessaan New Londoniin Connecticutiin. Aluksen miehistö vaihdettiin ja se lähti 14. helmikuuta takaisin merelle. Alus saapui 25. huhtikuuta Holy Lochiin Skotlantiin, josta käsin se teki useita partiomatkoja, kunnes se palasi polttoaineen vaihtoon 1964 Electric Boat Companylle Grotoniin.[1]

Palattuaan palvelukseen 1965 alus jatkoi partiomatkojaan ja se palveli tehtävässä seuraavat parikymmentä vuotta. Alus poistettiin palveluksesta 24. tammikuuta 1985 ja se siirrettiin Puget Soundin laivastontelakalle Bremertoniin Washingtoniin romutettavaksi. Sen kierrätys saatiin päätökseen 30. syyskuuta 1998.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]