Tyks U-sairaala
Tyks U-sairaala (ruots. Åucs U-sjukhuset) on Turun I kaupunginosassa, Hämeenkadun ja Kiinamyllynkadun kulmassa sijaitseva sairaala.[1] Sen katuosoite on Kiinamyllynkatu 4. U-sairaala on osa Tyksin kantasairaalaa ja yksi Tyksin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kolmesta suurimmasta sairaalasta T-sairaalan ja A-sairaalan ohella.[2] Nimi U-sairaala tarkoitti alkujaan uutta sairaalaa.[3]
Tyksin sairaalanmäki kuuluu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. U-sairaala edustaa alueen rakennuskannassa 1960-luvun modernistista elementtirakentamista.[4]
U-sairaalan arkkitehtuuri ja valmistuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun lääninsairaalasta oli vuoden 1943 lain perusteella tullut lääketieteellisen tiedekunnan opetussairaala. Opetussairaalan uudisrakennuksista järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka Martta Martikainen-Ypyä ja Ragnar Ypyä voittivat vuonna 1955 ehdotuksellaan Kallonporaajan paratiisi. Arkkitehtikilpailun jälkeen lääninsairaalasta tuli vuonna 1956 yliopistollinen keskussairaala,[4] jossaa kustannukset jakautuvat valtion ja kuntien kesken.[5] Keskussairaalaliitto sai lääninsairaalan haltuunsa valtiolta vuonna 1958.[4] Sairaalan rakennussuunnitelmat laajenivat ja suunnittelua hidasti myös hankkeen valtava koko ja hallinnolliset haasteet. Vuonna 1962 hyväksyttiin sairaalan luonnoskuvat, pääpiirustukset hyväksyttiin seuraavana vuonna.[5]
Arkkitehtonisesti 1960-luvun modernismia edustava, Martta Martikainen-Ypyän ja Ragnar Ypyän suunnittelema U-sairaala valmistui vuonna 1968.[5] Rakennuksessa on 13 kerrosta ja kaksi kellarikerrosta.[6] Rakennuksen maanpäällisen osan korkeus on 43 metriä.[7] Rakennustyypiltään sairaala on niin sanotun torni-jalustalla -tyypin sairaala.[8] Rakennuksen kolme alinta kerrosta ja kaksi kellarikerrosta ovat 40 metriä leveitä ja muodostavat jalustan 20 metriä leveälle 13 kerroksen korkeuteen nousevalle torniosalle.[6] Torniosan pituus on 117 metriä ja koko rakennuksen pituus (ilman talousrakennusta) 130 metriä.[9] Valmistuttuaan kolossaalinen U-sairaala muodostui Turun uudeksi maamerkiksi.[6]
U-sairaalan julkisivuille on ominaista rakennuksen päästä päähän ulottuvat nauhamaiset, tummasävyiset ikkunarivistöt ja niiden välissä harmaat seinäpinnat. Ulkoseinät ovat valkosementtipintaisia betonielementtejä, joiden pinta on profiloitu kumimatolla pystyraidalliseksi. Rakennuksen pohjoispuolella julkisivussa erottuvat 12. ja 13. kerroksen kohdalla kolmen auditorion istuinpenkkirivistöjen profiilit. Rakennuksen eteläisellä julkisivulla, sen idänpuoleisessa osassa, on aurinkoparvekkeet kerroksissa 4-13. Muutoin eteläinen julkisivu on pohjoista vastaava, mutta ilman auditorioiden profiileja.[5]
Sairaalan pääsisäänkäynti on keskellä eteläistä julkisivua kolmannessa kerroksessa. Pääsisäänkäynnille johtaa kaksisuuntaisen ajoradan ja jalkakäytävän käsittävä ramppi Kiinamyllynkadun suunnasta. Sairaalan länsipäädyssä on erillinen sisäänkäynti ensimmäiseen kerrokseen.[6]
U-sairaalan kokonaisuuteen kuuluu kolme-neljä-kerroksinen talousrakennus, jossa on henkilökunnan ruokasali ja keittiö sekä muita huollon tiloja, ja se valmistui samaan aikaan päärakennuksen kanssa. Valmistuessaan U-sairaalan kerrosala oli 38 433 neliömetriä (ilman talousrakennusta).[5] Ypyöiden suunnittelema pysäköintitalo rakennettiin sairaalan pääsisäänkäynnin kohdalla, se valmistui U-sairaalahankkeen viimeisenä osana vuonna 1969.[5]
Muita 1960-luvulla rakennettuja torni-jalustalla -tyypin sairaaloita ovat Meilahden sairaala (1965), Kymenlaakson keskussairaala (1967) ja Kainuun keskussairaala (1968).[8]
Sairaanhoitotoiminta U-sairaalassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
U-sairaalassa oli sen valmistuessa yhteensä 555 sairaansijaa. Naistentautien ja synnytysten sairaansijoja oli 212, lastentautien 138 ja lastenkirurgian 50. Naistentautien paikoista osa otettiin kuitenkin sisätautien käyttöön. Lisäksi korvatautien käytössä oli 60, silmätautien 45 ja sädehoitoklinikan käytössä 50 sairaansijaa. U-sairaalan osuus Tyksin 1 000 sairaansijan kokonaismäärästä oli vuonna 1968 hiukan yli puolet.[5][10]
Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsivat synnytysosasto ja sädehoidoitoklinikka. Toisessa kerroksessa leikkausosastot, röntgen ja lasten sydänasema. Kolmannessa eli sisäänkäyntikerroksessa oli tilat poliklinikoille. Neljäs kerros oli alun perin tarkoitettu kansliatiloiksi ja lasten psykiatrian tiloiksi. Kerroksissa 5-11 sijaitsivat vuodeosastot. Kahdessa ylimmässä kerroksessa oli laboratoriotiloja, opetustiloja ja kolme luentosalia.[5]
Vuosikymmenten kuluessa eri erikoisalojen osuudet U-sairaalassa hoidetuista potilaista muuttuivat. Samoin tilamuutosten myötä myös eri toimintojen sijainnit. Pääosin rakennuksen osien ja tilojen käyttötarkoitukset ovat kuitenkin säilyneet alkuperäisinä. Rakennukselle ei ole tehty kokonaisvaltaista peruskorjausta.[11]
U-sairaalan teknisen elinkaaren päättyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2002 tehty U-sairaalan talotekninen selvitys osoitti, että rakennus on talotekniikan osalta elinkaarensa loppupuolella ja vesi-, viemäri- ja sairaalakaasuputkistojen todennäköinen käyttöaika on ylitetty. 2010-luvulle tultaessa vesi- ja viemäriputkistojen rikot yleistyivät niin, että esim. vuonna 2010 niitä oli rakennuksessa 1-2 viikossa. Vesivuotoja aiheutui paitsi putkistojen ikääntymisestä myös siitä, että rakennuksen märkätiloissa ei ollut vesieristyksiä, joita 1960-luvulla ei vaadittu.[12] Kosteus ja riittämätön ilmastointi johtivat henkilökunnan ja potilaiden terveyden vaarantaviin sisäilmaongelmiin.[12][13][14][15] Vesivahingot ja sisäilmaongelmat sekä niihin liittyvät korjaustyöt merkitsivät useiden osastojen sulkemista ja muuttoa väistötiloihin[12] ja joidenkin osastojen sulkemista kokonaan, kun mittavia korjaustöitä ei ollut kannattavaa tehdä.[16]
Sairaalan käytöstä luopuminen ja korvaavien tilojen rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sairaanhoitopiirin hallitus päätti 14.12.2010, että U-sairaalan sairaalakäytöstä luovutaan viimeistään vuonna 2018. Sitä ennen sairaalaan tehdään välttämättömät rakenteelliset korjaukset, jotta sitä voidaan käyttää potilaiden hoidossa vuoteen 2018 asti.[17] Päätöksen perusteluina oli, että U-sairaalaa ei voida peruskorjata nykyaikaisen erikoissairaanhoidon käyttöön, johtuen erityisesti sen matalasta huonekorkeudesta. Peruskorjaus olisi lisäksi tullut kalliimmaksi, kuin uuden sairaalan rakentaminen.[17]
Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi 25.11.2014 hankesuunnitelman, joka mahdollisti uuden T3-sairaalan (Majakkasairaalan) rakentamisen U-sairaalan korvaajaksi.[18] Huonokuntoisesta U-sairaalasta siirrettiin sisätautien, syöpätautien ja neurologian erikoisalojen toiminnot vuonna 2012 valmistuneeseen T2-sairaalaan.[19] T3-sairaalaan rakennetaan toimitilat U-sairaalaan vielä jääneille erikoisaloille:
- lastentaudit
- naistentaudit ja synnytykset
- korva-, nenä- ja kurkkutaudit
- suu- ja leukasairaudet sekä
- kliinisen neurofysiologian, kuvantamisen, laboratorionäytteenoton ja välinehuollon toiminnoille.[18]
Majakkasairaalan rakentaminen viivästyi sen perustusten betonin lujuusongelmien takia[20], ja se otettiin käyttöön tammikuussa 2022.[21]
Suunnitelma U-sairaalan purkamisesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi 30.3.2021 uuden kiinteistöstrategian sekä päätti etenemisestä kantasairaalan alueen tulevaa rakentamista koskevassa pitkän aikavälin suunnittelussa (masterplan). Hallituksen päätöksen mukaan tavoitteena on seuraavan kymmenen vuoden aikana tilojen uudelleen järjestely ja uudisrakentaminen Tyksin kantasairaalan alueella. Vuonna 2022 ryhdytään suunnittelemaan T-sairaalaan Majakkasairaalan lisäksi noin 13 000 kerrosneliön uudisosaa, jotta loput U-sairaalaan jäävät toiminnot voidaan siirtää T-sairaalaan. U-sairaala puretaan tämän jälkeen arviolta vuosina 2024-2026. U-sairaalan purkamisen jälkeen tontille rakennetaan uusi sairaalarakennus noin vuoteen 2031 mennessä. Kantasairaalan uudisrakentamisen myötä sairaanhoitotoiminnot Tyksin A-sairaalasta, Kirurgisesta sairaalasta, Turunmaan sairaalasta ja Raision sairaalasta voidaan siirtää uusiin tiloihin.[22][23]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lehtimäki, Terhi & Lyytinen, Hanna & Sivula, Hanna: TYKS U-sairaala – Rakennushistoriallinen selvitys 3.10.2014. Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tyks Kantasairaala - aluekartta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Arkistoitu 22.5.2022. Viitattu 5.4.2021.
- ↑ Tyks Kantasairaala Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Viitattu 5.4.2021.
- ↑ Rajala, Ossi: Mistä Tyksin talojen nimet ovat peräisin? Turun Sanomat. 18.6.2006. Viitattu 5.4.2021.
- ↑ a b c Turun yliopistollinen keskussairaala Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 24.4.2022.
- ↑ a b c d e f g h Saarinen, Samuli: Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Kupittaan vanhan rautatieaseman rakennettu kulttuuriympäristö – Rakennushistoriaselvitys (s. 61–66) 13.11.2014. Turun kaupunki. Viitattu 5.4.2021.
- ↑ a b c d Lehtimäki & Lyytinen & Sivula, 2014, s. 24–25
- ↑ Lehtimäki & Lyytinen & Sivula, 2014, s. 24, 37
- ↑ a b Lehtimäki, Terhi: Terveyttä kaikille - keskussairaalat 1940-luvulta 1980-luvulle (s. 34) 2014. Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy. Viitattu 5.4.2021.
- ↑ Lehtimäki & Lyytinen & Sivula, 2014, s. 15
- ↑ Lehtimäki & Lyytinen & Sivula, 2014, s. 27–28
- ↑ Lehtimäki & Lyytinen & Sivula, 2014, s. 41
- ↑ a b c Halsinaho, Esa: Putkirikkoja, vesivahinkoja, home-epäilyjä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Hospitaali, 2010, nro 5, s. 10. Turku: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. ISSN 1796-8062. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 5.4.2021. [vanhentunut linkki]
- ↑ Aluehallintovirasto kiirehtii uhkasakolla Tyksin sisäkorjauksia Rakennuslehti. Viitattu 5.4.2021.
- ↑ Näveri, Markku: Sairas U-sairaala. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Hospitaali, 2011, nro 2, s. 5. Turku: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. ISSN 1796-8062. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 5.4.2021. [vanhentunut linkki]
- ↑ Tyksin synnytysosasto kiireellä yhdeksänteen kerrokseen Turun Sanomat. 20.2.2013. Viitattu 5.4.2021.
- ↑ Kähkönen, Heidi: Tyks kamppailee tilaongelmissa Mediuutiset. 1.6.2012. Viitattu 5.4.2021.
- ↑ a b Halsinaho, Esa: U-sairaalaa käytetään vuoteen 2018 saakka. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Hospitaali, 2010, nro 8, s. 3. Turku: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. ISSN 1796-8062. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 5.4.2021. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Vainikainen, Tuula & Halsinaho, Esa: Tyksin U-sairaala korvataan uudella rakennuksella. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lehti Lasaretti, 2014, nro 2, s. 8. Turku: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. ISSN 1457-9057. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 5.4.2021. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Remes, Pekka: U-sairaala esitetään korvattavaksi yhtenä kokonaisuutena. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lehti Lasaretti, 2013, nro 2, s. 23. Turku: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. ISSN 1457-9057. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 5.4.2021. [vanhentunut linkki]
- ↑ Mölsä, Seppo: Rakenteilla olevan sairaalarakennuksen betonirakenteissa laaja ja vakava lujuusongelma Rakennuslehti. 11.11.2016. Viitattu 5.4.2021.
- ↑ Koutonen, Jouni: TYKSin Majakkasairaala on valmis ottamaan potilaat vastaan – tee tutustumiskierros Turun uuteen maamerkkiin videollamme 27.1.2022. Yleisradio. Viitattu 28.1.2022.
- ↑ Sairaanhoitopiiri päivitti pitkän aikavälin toimitilatavoitteensa (Tiedote) 30.3.2021. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Arkistoitu 30.3.2021. Viitattu 5.4.2021.
- ↑ Rosvall, Minna: Tyksin U-sairaala lähtee, jos T-sairaala saa lisäsiiven 30.3.2021. Yleisradio. Viitattu 5.4.2021.