Turbulenssi
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Turbulenssi on virtauksen nopeata muutosta ajan suhteen eli heilahduksia. Turbulenssin määritelmä ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Heilahdukset ovat kolmiulotteisia ja lisäävät aineen sisäistä sekoittumista, jolloin muun muassa lämmönsiirto ja pitoisuuksien tasaantuminen tehostuvat huomattavasti, esimerkiksi kymmenkertaiseksi. Jos heilahduksia ei ole, niin virtaviivat (esimerkiksi pölyhiukkasten radat) eivät risteä, ja sanotaan että virtaus on laminaarinen.
Laminaari virtaus muuttuu turbulentiksi, kun aineen sisäiset viskoosit voimat eivät jaksa pitää heilahduksia kurissa. Siirtymä-aluetta sanotaan transitio-alueeksi. Transitioreunan paikka on hankala laskea ja voi liikkua. Koska reuna vaikuttaa turbulentin alan suuruuteen, niin esimerkiksi lämmönsiirtotehon laskenta on joskus epätarkkaa.
Viskoosien ja hitausvoimien suhde on nimeltään Reynoldsin luku (Re). Kehittynyt putkivirtaus muuttuu turbulentiksi, kun Re > 2300. Tasovirtaukselle raja on noin 500 000.
Turbulenssi ei ole sama asia kuin pyörre. Esimerkiksi tuulessa talon nurkan takana voi olla paikoillaan pysyvä vakaa pyörre, jossa ei ole turbulenssia. Turbulenssi ei ole myöskään sama asia kuin Karmannin pyörrerata (Re 50..200), joka näkyy pyörteiden irtoamisessa esimerkiksi savupiipun takaa vuorotellen eri puolilta. Pyörre on normaalia kaareutuvaa virtausta, ja se voi olla joko laminaarinen tai turbulentti.
[muokkaa] Tutkimus
Turbulenssi vaikuttaa nopeusprofiilien tasoittumiseen kuten kasvanut viskositeetti, siksi turbulenssin mallinnus perustuu useimmiten tähän ns. Boussinesqin approksimaatioon. Yleisimmät tähän perustuvat mallinnustavat ovat k-ε ja k-ω. Muita tapoja ovat muun muassa Large-Eddy Simulation (LES) ja Direct Numerical Simulation (DNS), jossa laskenta tehdään niin tiheässä hilassa, ettei turbulenssia tarvitse mallintaa.
[muokkaa] Soveltaminen
Luonto ja ihmiset hyödyntävät turbulenssia monin tavoin. Turbulenssin lisääntymisen ansiosta veri siirtää lämpöä tehokkaasti, kun pulssi nousee. Lentokoneen siivissä siiven yläpuolinen virtaus pyritään saamaan turbulentiksi, jolloin virtaus pysyy paremmin kiinni suuremman energian ansiosta, eikä kone sakkaa niin helposti.
Suuremman mittakaavan turbulenssia kutsutaan kansanomaisesti ilmakuopiksi.
