Tuotteen elinkaaren hallinta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tuotteen elinkaaren hallinta, PLM (engl. Product Lifecycle Management), pyrkii ohjelmistokokonaisuuksien avulla hallitsemaan kaikki tuotteeseen liittyvät tiedot ja suunnitteluprosessit.[1] Ohjelmisto kerää kaikki tuotteeseen liittyvät tiedot yhteen tietojärjestelmään, koko toimintaketjun helposti saavutettavaksi. Järjestelmä tukee verkostoitumista: tuotetiedon hajautettua tuottamista, hallintaa, jakelua ja käyttöä.[2]

Elinkaarensa aikana tuote käy läpi eri vaiheita: määrittely, suunnittelu, tuotanto, huolto ja käytöstä poisto. Tuotteen elinkaaren hallinta (PLM) huolehtii tuotetietojen käytettävyydestä tuotteen elinkaaren kaikissa toiminnoissa ja toimintojen rajapinnoissa.

PLM-järjestelmien historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PLM perustuu PDM- eli tuotetiedon hallinta -malliin, joita kehitettiin 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Käytännössä yrityksissä on toteutettu PDM-järjestelmiä noin vuodesta 1995 lähtien. Ensimmäiset PLM-järjestelmät kehitettiin vuosina 1998–2000.[3]

PLM-järjestelmien etuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PLM-järjestelmien avulla voidaan:[4]

  • jakaa tietämystä, tiedostoja ja asiantuntemusta nopeasti ja helposti eri tiimien jäsenille
  • hallita monimutkaisia tuotesuunnittelu- ja tuotantoprosesseja, sekä reagoida entistä nopeammin esimerkiksi kansainvälisten markkinoiden ja standardien vaatimuksiin
  • tuoda laadullisesti paremmin varmistettuja tuotteita markkinoille kilpailijoita nopeammin hyödyntämällä yrityksessä valmiina olevia suunnittelumalleja ja tietämystä
  • lisätä liikevoittoa parantamalla asiakasuskollisuutta, lisäämällä markkinaosuutta ja lyhentämällä aikaa, joka kuluu tuotteiden saantiin markkinoille.

PLM-järjestelmien toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PLM-järjestelmät integroivat kaikki tuotteen elinkaareen sisältyvät vaiheet koko yrityksen sisällä yhteen tietojärjestelmään. PDM, eli tuotetiedon hallinta on PLM-järjestelmän perusosa. PLM-järjestelmällä on yhteys yrityksen tuotannonohjausjärjestelmiin ja laitetasolla myös tuotantokoneisiin. PLM-järjestelmä hakee tarvittavat tiedot toiminnanohjausjärjestelmistä (ERP), alihankintaketjun hallintajärjestelmästä (SCM) ja asiakastietojärjestelmistä (CRM), liittää ne tuotetietoihin ja toimittaa ne sen jälkeen koko yrityksen käyttöön. Näin tiedon keskipisteessä on nimenomaan itse tuote.[5]

Tuotteen elinkaaren hallinta tukee verkostoitumista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Usein nykyisin pyritään suuri osa yrityksen toiminnoista hajauttamaan yrityksen sisällä tai ulkoistamaan. Tällöin tuotekehitys ja -suunnittelu, valmistuksen suunnittelu, valmistus ja tuotanto täytyy hajauttaa ajallisesti ja paikallisesti. PLM-järjestelmän avulla tämä hajautus voidaan tehdä käytännöllisesti katsoen kuinka laajalle tahansa. PLM-ohjelmistojen tavoite on integroida ja muuntaa eri toimijoiden sovellutukset keskenään yksiselitteiseksi sekä mahdollistaa ajan tasalla oleva tietojen siirto.[6]

PLM-ratkaisujen avulla yritykset voivat jakaa myös keskenään yleisiä liiketoimintaprosesseja ja tuotteeseen liittyvää yleistä tietämystä. Nykyisellään eri järjestelmien toimivuus ja tiedonsiirto eri yritysverkkojen välillä on usein ongelmallista, koska ne muodostuvat monien eri yritysten kehittämistä ohjelmistosovelluksista, eivätkä välttämättä toimi yhdessä. Järjestelmän avulla sopimusvalmistajat voidaan kuitenkin kytkeä suoraan päämiehen järjestelmään rajoitetuilla käyttöoikeuksilla, mikä lisää huomattavasti tuoteprojektien tehokkuutta sekä nopeutta.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Juhani Lempiäinen, Heikki Aalto, Pentti Söderlin (toim.): Digitaalinen suunnittelu ja valmistus eli tietotekniikka koneenrakennuksessa. Nykytila ja kehitystarpeita Suomessa.. TEKES Masina-projekti, 2007.
  2. CIMdata, Inc: Product Lifecycle Management (PLM) Definition CIMdata, Inc. Viitattu 5.4.2007. (englanniksi)
  3. Lean-tuotekehitys verkostossa: HL Tiedonhallinta innovaatioverkostossa/Elinkaarenaikainen tiedonhallinta 31.8.2006. VTT. Viitattu 20.4.2007.
  4. Mikko Heikkinen ja Yrjö Hiltunen: iEnvironment2 - PROLCM, Prosessi- ja elinkaari-informatiikka - Loppuraportti. Kuopion yliopisto/ Ympäristötieteiden laitos, 2004.
  5. IBM: Product Lifecycle Management - A complete approach IBM. Viitattu 10.1.2008. (englanniksi)
  6. a b Juhani Lempiäinen, Heikki Aalto, Pentti Söderlin (toim.): Digitaalinen suunnittelu ja valmistus eli tietotekniikka koneenrakennuksessa. Nykytila ja kehitystarpeita Suomessa.. TEKES Masina-projekti, 2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]