Tuomivenhokas

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tuomivenhokas
Nola cucullatella.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Venhokkaat Nolidae
Alaheimo: Venhokkaat Nolinae
Suku: Nola
Laji: cucullatella
Kaksiosainen nimi
Nola cucullatella
Linnaeus, 1758
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Tuomivenhokas Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tuomivenhokas Commonsissa

Tuomivenhokas (Nola cucullatella) on pienehkö harmaansävyinen yöperhonen. Suomessa se on levinneisyydeltään eteläinen.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuomivenhokas on helposti tunnistettava perhonen. Etusiiven pohjaväri on harmaa, mutta sävy vaihtelee yksilöittäin vaaleanharmaasta ruskeanharmaaseen. Sisempi poikkiviiru on musta, kaareva ja leveä ja erottaa voimakkaan tummanruskean tyviosan muusta siivestä. Ulompi poikiviiru on ohut, tumma ja aatoileva. Aaltoviiru on himmeä. Siiven suomutupsut ovat ruskeita ja uloimmaisen suomutupsun vierellä, siiven etureunassa ulomman poikkiviirun kärjessä on tumma täplä. Takasiivet ovat vaaleammat, ja siipiväli on 17–21 mm.[1][2][3]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perhosta tavataan Pohjois-Afrikasta ja Iberian niemimaalta Etelä- ja Keski-Eurooppaan. Pohjoisessa levinneisyys ulottuu Etelä-Englantiin ja Skandinavian eteläosiin. Suomessa sitä tavataan paikoittain koko etelärannikolla Satakunnasta itärajalle sekä Turun saaristossa Ahvenanmaa mukaanlukien. Pohjoisin havainto on Valassaarilta. Laji lentää yhtenä sukupolvena heinäkuun alusta elokuun alkuun.[4]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuomivenhokas on lämpimien pensaikkojen, lehtimetsien, metsänreunojen, puutarhojen ja puistojen asukki. Sitä tavataan tyypillisesti samoilla paikoilla kuin tammivenhokasta. Tyypillisen elinympäristönsä ulkopuolella sitä tapaa vain harvoin. Perhoset lentävät hämärän laskeutumisesta keskiyöhön. Koiraat tulevat usein runsaslukuisina valolle, mutta naaraita on korkeintaan 10 % valolle saapuneista yksilöistä. Päivisin perhonen piilottelee kaarnanraossa tai oksistossa.[3]

Naaras munii korkeintaan noin 50 munaa lehtien alapinnoille. Muniva naaras lentää melko matalalla. Munat kuoriutuvat heinä-elokuun vaihteessa, ja toukat elelevät yksinään kunnes vetäytyvät talvilevolle kuorenrakoon tai käärityn lehden sisään. Keväällä toukat kasvavat nopeasti. Ne ovat aktiivisia pääasiassa öisin ja viihtyvät oksien kärkiosissa. Toukat koteloituvat oksille venemäisen kotelokopan sisään touko-kesäkuun vaihteessa.[3]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka elää puu- tai pensasmaisilla ruusukasveilla (Rosaceae).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/n/nola_cucullatella.html
  2. http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=2077
  3. a b c Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 299–300
  4. http://www.insects.fi/Lepidoptera/Nolidae/Nola/cucullatella/Nola%20cucullatella.htm

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]