Toserova
Toserova (ven. Тозерово, Tozerovo) oli inkeriläinen kylä entisessä Miikkulaisen kunnassa Inkerissä Venäjällä. Kylä sijaitsi lähellä Laatokan rantaa, Ala-Miikkulaisesta etelään. Kylän perustivat siirtolaiset Ala-Miikkulaisesta luultavasti 1800-luvun alussa. Kuten muissa Miikkulaisten kylissä, kylän elämäntapa ja elinkeinot poikkesivat sisämaan pitäjistä. Väki kävi kalassa Laatokalla ja harjoitti rahtiliikennettä. 1800-luvun puolivälissä kylässä oli jopa 40 hevosta, joilla ajettiin Laatokan kalaa ja muuta rahtia Pietariin.[1] 1800-luvun lopussa kylässä oli 7 taloa, vuonna 1919 jo 14 taloa. Kylässä oli kaksi mäkikuntaa, Viron-mäki ja Rännälin-mäki.[2]
Vuonna 1919 Inkeriläisten kansannousun aikana Miikkulaisten alueella alkoi sotatoimet. Siviiliväestö pakeni lähes kokonaan Suomeen. Inkeriläisten vapaaehtoisjoukot valtasi kylän 28.7.1919. Punaiset tulittivat Toserovaan Laatokan puolelta sotalaivoilta ja valtasivat kylän takaisin 2.8.1919. Toisen kerran kylä vallattiin 23.10.1919 ammuskelun jälkeen, mutta inkeriläisjoukot joutuivat perääntymään jo lokakuun lopussa. Marraskuussa 1919 bolsevikit polttivat rajaseutua kostoksi ja aution turvallisuusvyöhykkeen luodakseen.[3]
Tarton rauhan jälkeen suurin osa väestöä palasi takaisin rajan taakses. NEPin aikana poltetut talot rakennettiin uudelleen ja talouselämä muutenkin virkosi eloon. Vuonna 1926 Toserovassa oli 18 taloa ja 81 asukasta, kaikki inkeriläisiä.[4] Kylän suvut oli Virolainen, Vironmäki ja Rännäli. Venäjän ansioitunut taiteilija Toivo Rännäli on syntynyt Toserovan Pönniössä.
Toserovassa alkoi karkotuksia vuonna 1931, kun "kulakkeja" lähetettiin Siperiaan, ja jatkui vuosina 1933 ja 1935 (Keski-Aasiaan). Täystyhjennys toimeenpantiin kesäkuussa 1936, kun koko suomalaisväestö pakkosiirrettiin kodeistaan Vologdan alueelle. Nykyään Toserovan paikalla on suljettu sotilasalue.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Miettinen, Helena: Nuoret mukaan toimintaan. Inkeriläisten Viesti, 1989, nro 1-2, s. 4.
- ↑ Matti-setä: Mäkikunnat Miikkulaissa. Inkeriläisten Viesti, 1965, nro 9, s. 6.
- ↑ Nivalainen, Pekka: Rautaa Inkerin rajoilla: Inkerin kansalliset kamppailut ja Suomi 1918-1920. Helsinki: SHS, 1996. ISSN 0073-2559. ISBN 951-710-030-2.
- ↑ Inkeriläisten asuttujen paikkojen luettelo vuosien 1926-1928 Leningradin alueen väenlaskun ainehiston mukaan scribd.com.
- ↑ Miettinen, Helena: Vieläkö kukkivat omenapuut: kadonnutta Pohjois-Inkeriä etsimässä. Inkerin kulttuuriseura, 2010. ISBN 978-951-97359-4-8.