Telefos
Telefos (m.kreik. Τήλεφος, Tēlefos, lat. Telephus) oli kreikkalaisessa mytologiassa yksi herakleideista, Herakleen pojista, joka mainitaan heistä kaikista eniten isänsä kaltaiseksi.[1] Hänen äitinsä oli Auge, tegealainen Athenen papitar. Puolisonsa Astyokhen kanssa hänellä oli poika, Eurypylos.
Aleos, Tegean kuningas ja Augen isä, sai oraakkelilta ennustuksen, että hänen tyttärenpoikansa tappaisi hänen molemmat poikansa. Tämän vuoksi hän pakotti tyttärensä tekemään siveyslupauksen ja ryhtymään Athenen papittareksi. Ollessaan kaupungissa Herakles kuitenkin huomasi Augen kauneuden ja makasi hänen kanssaan. Suhteesta seurauksena Auge synnytti salaa Telefoksen. Maa kävi kuitenkin hedelmättömäksi, ja oraakkelin kerrottua syyksi Athenen temppelin häpäisyn, Aleos tutki temppelin ja löysi sieltä lapsen. Aleos määräsi lapsen hylättäväksi Parthenion-vuorelle, jossa hirviemä kuitenkin imetti lasta, kunnes paimenet ottivat tämän huostaansa.[2] Auge puolestaan annettiin Naupliokselle hukutettavaksi, mutta tämä antoi hänet Myysian kuningas Teuthraalle.[3]
Telefoksen saapumisesta Myysiaan on kaksi eri versiota. Ensimmäisessä Telefos kysyi oraakkelilta neuvoa löytääkseen vanhempansa, ja tämä kehotti häntä menemään Myysiaan. Täällä hänet otettiin hyvin vastaan, ja kuningas Teuthras adoptoi hänet omaksi pojakseen. Teuthras antoi tyttärensä Agriopen Telefokselle puolisoksi ja nimesi hänet seuraajakseen.[2] Toisessa versiossa Telefos saapui Myysiaan Parthenopaioksen kanssa, ja Teuthras lupasi hänelle valtaistuimen ja Augen puolisoksi, jos hän suojelisi häntä valtaa tavoittelevalta Idaalta. Näin tapahtuikin Telefoksen voitettua Idaan taistelussa, mutta tietämättä olevansa äiti ja poika, Auge valmistautui murhaamaan Telefoksen hääyönä uskollisuudesta Heraklesta kohtaan. Valmistautuessaan surmaamaan poikansa miekalla, jumalat lähettivät heidän väliinsä valtavan käärmeen, jolloin Auge pudotti kauhusta miekkansa. Tällöin Telefos puolestaan valmistautui surmaamaan äitinsä, mutta tämä huusi Heraklesta apuun, jolloin Telefos tunnisti äitinsä ja vei hänet takaisin kotimaahansa.[4]
Kun kreikkalaiset olivat matkalla Troijan sotaan, he nousivat maihin Myysiassa, jonka kuningas Telefos oli. Syntyneessä taistelussa Akhilleus haavoitti keihäällä Telefosta vaikeasti tämän sotkeennuttua viiniköynnökseen. Kun haava ei parantunut päivienkään jälkeen, Telefos kysyi neuvoa oraakkelilta, joka kertoi vain sen voivan parantaa haavan, joka sen on aiheuttanutkin. Niin Telefos matkasi kreikkalaisten luo, jotka myös olivat saanut ennustuksen, etteivät he voisi valloittaa Troijaa ilman Telefoksen apua. Akhilleus paransi haavan keihäästä raaputetulla ruosteella. Kreikkalaisten pyydettyä Telefosta mukaan sotaan tämä kieltäytyi siksi, että hänen puolisonsa Astyokhe – Hyginuksen mukaan Laodike – oli Priamoksen tytär, mutta kiitollisena haavansa parantamisesta Telefos osoitti kreikkalaisille reitin Troijaan.[5][6][7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 10.28.8 (engl. käännös)
- ↑ a b Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 4.33.11-12 (engl. käännös)
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 3.9.1 ((engl. käännös))
- ↑ Hyginus: Fabulae c (engl. käännös)
- ↑ Diktys Kreetalainen: Troijan sodan kronikka 2.1–10 (engl. käännös)
- ↑ Hyginus: Fabulae ci (engl. käännös)
- ↑ Pindaros: Olympia 9.67 (engl. käännös)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Telefos Wikimedia Commonsissa
