Eurypylos
Eurypylos (m.kreik. Εὐρύπυλος) oli kreikkalaisessa mytologiassa useamman mieshahmon nimi.
Telefoksen poika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eurypulos, Telefoksen ja Astyokhen poika, jonka hänen äitinsä lahjoi kultaisella viiniköynnöksellä taistelemaan Troijan puolella myysialaisten johtajana.[1] Hän taisteli urhoollisesti ja surmasi Makhaonin ja Nireuksen ennen kuin Neoptolemos tappoi hänet.[2]
Thestioksen poika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eurypulos, Thestioksen poika,[3] osallistui Kalydonin metsäkarjun metsästykseen. Tapahtuman aikana hän loukkasi Atalantea, jonka vuoksi Meleagros surmasi hänet.[4]
Euaimonin poika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eurypulos, Thessalian kuningas ja Euaimonin ja Eurythemiin poika, joka aikanaan Helenan kosijana antamansa valan perusteella[5] johti soturinsa 40 aluksella Troijan sotaan.[6]
Eurypulos taisteli sodassa urhoollisesti ollen yksi kreikkalaisten suurimpia sankareita. Hän oli myös yksi niistä, jotka olisivat hyväksyneet Hektorin haasteen kaksintaisteluun, mutta arpa ei ratkennut hänen hyväkseen.[7] Hän meni auttamaan Aiasta, Oileuksen poikaa, kun tämä oli haavoittunut ja väsynyt taistelemisesta. Tämän aikana hän kuitenkin haavoittui itse Pariin nuolesta.[8] Kun Patroklos huolehti Eurypuloon haavasta, tämä vakuutti Patrokloksen osallistumaan taisteluun siitäkin tapauksessa, että Akhilleus ei itse haluaisi osallistua.[9] Eurypulos mainitaan myös yhtenä Troijan puuhevoseen piiloutuneista miehistä.[10]
Sodan jälkeen Eurypulos sai saaliikseen arkun, jonka Aineias oli hylännyt paetessaan Troijasta. Kassandra oli kuitenkin asettanut arkun päälle kirouksen, joka kohtaisi sitä kreikkalaista, joka arkun avaisi. Arkun sisällä oli Dionysoksen kuva, jonka Hefaistos oli takonut ja jonka Zeus oli antanut troijalaisille. Kun Eurypulos avasi arkun, tuli hän hulluksi. Hetkellisen täysjärkisyyden aikana hän kysyi neuvoa Delfoin oraakkelilta, joka neuvoi häntä etsimään ihmisiä, jotka tekisivät epätavallisen uhrauksen, ja asettumaan samaan paikkaan asumaan. Lopulta hän saapui Patraalle, jossa ihmiset olivat uhraamassa nuorukaista ja neitoa Artemiille hyvitääkseen Komaithon ja Melanippoksen tekemän temppelin häpäisyn. Kaupungin ihmiset tunnistivat Eurypuloksen johtajaksi, jonka oraakkeli oli heille kertonut tulevan, ja tekivät hänet kuninkaakseen. Tämän jälkeen Eurypulos sai järkensä takaisin, eikä kaupungissa tarvinnut enää uhrata ihmisiä Artemiille.[11]
Poseidonin poika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eurypulos, Poseidonin ja Astypalaian poika, oli Kosin saarten kuningas ja Khalkiopen isä. Hänet surmasi Herakles, joka palatessaan Troijasta nousi pimeällä maihin Kosissa, ja paikalliset asukkaat luultua häntä merirosvoksi hyökkäsivät hänen kimppuunsa.[12] Toisen tradition mukaan Herakles hyökkäsi saarelle siepatakseen Khalkiopen.
Herakleen poika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eurypulos, Herakleen ja Thespioksen tyttären Euboten poika.[13]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Diktys Kreetalainen: Troijan sodan kronikka 4.14 (engl. käännös)
- ↑ Homeros: Odysseia xi.504–537 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 1.7.10 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 1.8.3 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 3.10.8 (engl. käännös).
- ↑ Homeros: Ilias ii.734–737 (engl. käännös).
- ↑ Homeros: Ilias vii.161–199 (engl. käännös).
- ↑ Homeros: Ilias xi.543–589 (engl. käännös).
- ↑ Homeros: Ilias xv.390–404 (engl. käännös[vanhentunut linkki]).
- ↑ Quintus Smyrnaeus: Troijan tuho xii.337–359 (engl. käännös).
- ↑ Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 7.19.4–9 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.7.1 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.7.8 (engl. käännös).