tar (Unix)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

tar (engl. tape archive) tarkoittaa kahta asiaa: alun perin Unix-järjestelmissä tarkoitettua tiedostomuotoa, ja kyseisen tiedostomuodon käsittelyyn käytettyä ohjelmaa. Nykyisin tar-tiedostomuoto ja ohjelman käyttöparametrit on määritelty POSIX.1-standardissa (1988 ja 2001), ja tiedostomuotoa tuetaan myös monissa muissa ei-POSIX-käyttöjärjestelmissä.

Alun pitäen ohjelma ja tiedostomuoto luotiin varmuuskopioiden tekemiseen nauha-asemalle ja muille sarjamuotoiseen tallentamiseen pohjaaville varmuuskopiolaitteille. Nykyisin sitä käytetään laajalti Unixin kaltaisissa järjestelmissä tiedostojen pakkaukseen yhteen tiedostoon, tavallisesti varmuuskopiointia, levittämistä tai siirtämistä varten. Sarjamuotoisuus näkyy edelleen siinä, että tar-ohjelma voi lukea arkistotiedoston standardisyötteestä ja kirjoittaa sen standardiulostuloon, ja mahdollistaa täten tiedon putkittamisen toiseen ohjelmaan. Haittana on se, että yksittäisten tiedostojen purkaminen tiedostosta on vaikeampaa, koska tar-tiedosto pitää lukea alusta alkaen purettavaa tiedostoa etsittäessä.

Tar-tiedostomuoto ei sisällä itsessään tiedon pakkausta. Tämän takia tar-tiedostot tyypillisesti pakataan vielä toisella ohjelmalla. Vanhemmissa Unix-järjestelmissä käytettiin compress-ohjelmaa, mutta nykyisin käytännön standardeja ovat gzip ja bzip2. Tar-tiedostojen tiedostopäätteinä ovat siis .tar.gz tai .tgz jos tiedosto on pakattu gzip-ohjelmalla, tai .tar.bz2 jos tiedosto on pakattu bzip2-ohjelmalla.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valitsimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

-c luo arkiston
-C valitsee työhakemiston eli lähdehakemiston (saa olla useita)
-H nimettyjen symbolisten linkkien kohteita seurataan arkistoiden kohteet; oletusarvoisesti tar ei siis seuraa symbolisia linkkejä
-f nimeää arkiston valitulla nimellä
-k (-x tarvitaan) ei korvata jo olemassa olevia tiedostoja arkistosta puretuilla samannimisillä tiedostoilla
-L kaikki symboliset linkit seurataan ja kohteet arkistoidaan; ks. -H
-r lisää arkistoon (-f tarvitaan)
-t listaa arkiston artikkelit oletustulostusvirtaan
-u lisää arkistoon, mikäli lisättävät artikkelit ovat uudempia kuin arkistossa jo mahdollisesti olevat samannimiset tiedostot (-f tarvitaan)
-v antaa lisäinformaatiota suoritettavasta tehtävästä
-x purkaa arkiston tai hakee arkistosta (voi hakea yksittäisiäkin tiedostoja)

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehdään varmuuskopio koko kovalevystä (juurihakemistosta alkaen) nimellä backup0.tar:

tar -cvf backup0.tar -C / . 

Puretaan yllä luotu arkisto juurihakemistoon:

tar -xvf backup0.tar -C /

Kopioidaan hakemisto /usr/user1/ , sen kaikki tiedostot ja alihakemistot tiedostoineen hakemistoon /usr/user2

tar -cvf - -C /usr/user1/ . | tar -xvf - -C /usr/user2/

Varmuuskopioidaan kaikki järjestelmän 30 päivää ja aikaisemmin muokatut tiedostot:

tar -cvf backup0.tar -C / `find / -mtime +30 -type f -print`

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]