Tiedostomuoto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tiedostomuoto ilmaisee tietokoneiden tallennusmedialle talletetun tiedoston mediatyypin eli rakenteen. Monista tiedostomuodoista on olemassa julkinen määritelmä, jossa kuvataan miten tieto tulee koodata. Hyötynä on talletetun tiedon yhteensopivuus eri ohjelmien ja järjestelmien välillä.

Tiedostomuodon merkintä ja tunnistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedostomuodon tunnistamiseen on kehitetty useita eri tapoja. Eräs yleisesti käytetty tapa on käyttää tiedostopäätteitä. Tiedostonhallintaohjelmat, kuten esimerkiksi Windows-käyttöjärjestelmä tai KDE:n tiedostoselain Konqueror käyttävät tiedostopäätettä päätelläkseen tiedoston tiedostotyypin, mikä on jokaiselle tiedostomuodolle määritelty. Tiedostopääte on tiedoston nimessä viimeisen pisteen jälkeen tulevat merkit. Esimerkiksi HTML-dokumentit tunnistetaan .html tiedostopäätteestä. Muita tiedostomuodon tunnistamiseen käytettäviä tapoja on muun muassa tiedostomuodon tunnisteen tallentaminen tiedostoon ja metadatan tallentaminen tiedostojärjestelmään.

Tiedostopäätteet näkyvät tiedostonimen loppuosassa pisteellä eroteltuna. Esimerkiksi tiedostonimessä foobar.txt. txt ilmaisee tiedostopäätteen tarkoittaman määrämuotoisen tiedostotyypin olevan (yksinkertainen) tekstitiedosto, minkä voi avata millä tahansa .txt-tiedostotyyppisiä tekstitiedostoja lukevalla tekstinkäsittelyohjelmalla, vaikka Windowsin Muistiolla, Nota Benellä, AbiWordilla jne. Mikäli tiedostotyyppi olisi .rtf, olisi tiedoston nimi foobar.rtf ja se tarkoittaisi tekstimerkkistä tiedostoa kehittyneempää, rikastettua tekstitiedostoa, joka voi sisältää tekstin lisäksi yleisiä tekstimuotoiluja kuten esimerkiksi lihavointia. Jos tiedostotyyppi olisi .doc, olisi tiedoston nimi foobar.doc, mikä tarkoittaisi yleistä – Microsoft Wordin käyttämää – tekstitiedostomuotoa, jota osaavat tulkita myös monet muut nykyaikaiset tekstinkäsittelyohjelmat.

Toinen tapa ilmaista tiedostomuoto on MIME-tyypit. Ne ovat hallitseva tapa kuvata tiedostomuotoja Internetissä. MIME-muodot koostuvat standardoiduista tunnisteista, jossa tyyppi ja alatyyppi erotetaan vinoviivalla – esimerkiksi text/html tai image/gif. MIME-tyypit oli tarkoitettu alun perin kuvaamaan sähköpostin liitetiedostojen tiedostomuotoja alustariippumattomasti.

Erityisesti UNIX-järjestelmiin ja sen jälkeläisiin yhdistetty tapa on aloittaa tiedosto jollain binäärisarjalla. Esimerkiksi GIF-tiedostot alkavat tekstien GIF87a tai GIF89a ASCII-muodon binäärisarjoilla standardista riippuen. Tämä tapa ei kuitenkaan ole kätevä, jos pitää selvittää usean tiedoston tiedostomuoto, koska jokaisesta tiedostosta pitää lukea alku ja arvata siitä sen tyyppi.

Myös muita tapoja kertoa tiedoston tiedostomuoto löytyy esimerkiksi Mac OS -käyttöjärjestelmästä.

Tiedostomuotoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedostomuotoja on olemassa useita eri tarkoituksiin. Joihinkin tarkoituksiin on jopa useita kilpailevia muotoja. Osa tiedostomuodoista on suunniteltu vain yhtä tarkoitusta varten, kuten JPEG staattisten kuvien tallennusta varten. Osaa tiedostomuodoista voidaan käyttää useaan tarkoitukseen, kuten GIF-tiedostomuoto jota voidaan käyttää kuvien ja animaatioiden tallentamiseen. Tiedostomuodot voidaan jakaa käyttötarkoituksensa perusteella seuraavasti:

Arkistotiedostomuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkistotiedostomuodot tiivistävät alkuperäisiä tiedostoja ja arkistoimalla säästetään muistitilaa tai pystytään siirtämään tiedostoja verkostossa vähäisemmällä määrällä tietoliikennettä.

DMG, 7z, ACE, ARJ, Ar, Autopackage, Cabinet, DGCA, DEB, Delta encoding, EAR, GCA, GZIP, ISO, JAR, LHA, LZX, MPQ, Par file, RAR, RPM, Shar, Solid compression, Stufflt, TAR, Uharc, WAR, ZIP, Zoo

CAD-tiedostomuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CAD-tiedostomuodot, mitä käytetään tietokoneavusteisen suunnittelun tiedostomuotoina kehittyneissä suunnittelu- ja piirto-ohjelmissa.

Kuvatiedostomuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvatiedostomuotoja käytetään kuvien tallentamiseen, säilyttämiseen ja katseluun. Kuvat voidaan jakaa bittisyvyytensä mukaan määrittyviin värisyvyyksiin.

8-bittiset kuvatiedostomuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

8-bittisten kuvatiedostomuotojen värisyvyys on 256 väriä (28). 256 väriä riittää mustavalkoisiin harmaasävykuviin tai 24-bittisten kuvien paletista poimittuihin 256 värisiin yksinkertaisiin värikuviin, esimerkiksi sarjakuviin tai piirroksiin. Mikrotietokoneiden VGA-näyttökortit pystyivät toistamaan 8-bittistä tietokonegrafiikkaa. Viimeksi VGA-tasoista grafiikkaa on ollut kameralla varustetuissa matkapuhelimissa 256 värillä 2000-luvun alkupuolella.

Näihin tiedostomuotoihin kuuluvat mm.

16-bittiset kuvatiedostomuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

16-bittisten kuvatiedostomuotojen värisyvyys (High Color) on 65 536 väriä (216). RGB-järjestelmässä 16-bitin värisyvyydessä punainen osoitetaan viidellä bitillä, sininen viidellä bitillä, mutta vihreä kuudella bitillä. Mikrotietokoneiden XGA-näyttökortit pystyivät toistamaan 16-bittistä tietokonegrafiikkaa.

High Coloriin 16-bittisen järjestelmän lisäksi kuuluu 15-bitin järjestelmä, missä vihreäkin toistetaan viidellä bitillä ja mikä tuottaa vain 32 768 (215) värin syvyyden.

24-bittiset kuvatiedostomuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

24-bittisten kuvatiedostomuotojen värisyvyys (True Color) on 16 777 216 väriä (224), mihin yleensä viitataan 16 miljoonana värinä. True Colorissa RGB-järjestelmässä sekä vihreä että punainen ja sininen tuotetaan kahdeksalla bitillä. Mikrotietokoneiden SVGA-näyttökortit pystyvät toistamaan 24-bittistä tietokonegrafiikkaa.

True Color tarkoittaa täysiväristä (aitoväristä), koska ihmissilmä havaitsee yleensä vain runsaat 10 miljoonaa väriä. Näin ollen pelkkään katseluun 24-bittinen värisyvyys on usein riittävä.

Mikäli kuvaa aiotaan työstää myöhemmin osittain tai kokonaan, voi kuvan tallettaminen suuremmalla värisyvyydellä olla tarkoituksenmukaista, vaikka se vie enemmän muistitilaa kuin 24-bittisenä tallentaminen.

  • PCD, omistaja Kodak
    • häviöllinen pakkausmuunnos

32-bittisten kuvatiedostomuotojen värisyvyys ei ole 4 294 967 296 väriä, vaan 32-bittinen kuvatiedostomuoto perustuu 24-bittisille värisyvyyksille, missä lopuilla 16 bitillä 24-bittistä värisyvyyttä (16 777 216 väriä) täydennetään alfakanavan värisävyillä. 32-bittinen värisyvyys tuli käyttöön tietokoneiden kehityttyä 16-bittisistä 32-bittisiksi.

48-bittiset kuvatiedostomuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

48-bittisten kuvatiedostomuotojen värisyvyys on yli 281 biljoonaa, 281 474 976 710 656 (248), väriä. Tämän lisäksi PNG tulee 16-bittisesti alfakanavaa. PNG liittyy GIFin 2003 rauenneeseen patenttiin ja se on vapaata lähdekoodia. PNG:tä käytetään mm. Wikipediassa.

Muita tiedostomuotoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Digitaalikameroiden tiedostomuoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RAW-tiedostomuodot ovat digitaalikameroiden muokkaamattomien raakakuvien tiedostomuotoja, mitkä digitaalikamera tallentaa sellaisenaan käsittelemättöminä.

Raakakuvista on olemassa eri tiedostomuotoja tai niiden versioita kameranvalmistajasta riippuen eivätkä RAW:t muodosta yhtenäistä standardia tai yhtenäisiä standardeja kehitysvaiheensa mukaan valmistajien kesken.

Useimmissa digitaalikameroissa voi tallentaa myös TIFF- tai JPEG-tiedostomuotoisina niiden käsittelemiseksi yleisesti käytössä olevilla kuvankäsittelyohjelmilla. Eri kameranvalmistajien RAW-tiedostomuodoissa on eroja. Kuvan muuttaminen TIFF- tai JPEG-muotoon voi hävittää kuvan informaation määrää, esimerkiksi värien syvyyttä.

Vektorigrafiikan tiedostomuoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sivuntaitto-ohjelmien tiedostomuoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

WAP-matkapuhelinten tiedostomuoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • WML WML DTD -validoitu XML-kuvauskieli WAP-matkapuhelimille
  • WMF

Tekstitiedostomuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekstitiedostomuodot, mitä käytetään tekstien tallentamiseen ja esittämiseen yksinkertaisimmasta ja varhaisimmasta monipuolisimpaan lueteltuna.

  • TXT, tekstimerkkitiedosto
  • RTF, rikastettu tekstimerkkitiedosto
  • DOC Microsoft Wordin tiedostomuoto, käytetään myös monissa muissa tekstinkäsittelyohjelmissa

Äänitiedostomuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äänitiedostomuotoja käytetään äänen tallentamiseen, säilyttämiseen ja toistamiseen.

Häviötön pakkaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Häviöllinen pakkaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]