Tampereen Turkkilainen Yhdistys
| Tampereen Turkkilainen Yhdistys | |
|---|---|
| Tampere Türkler Birligi | |
 Tampereen yhteisön jäsenen lapsena kuvittama käsiohjelman kansi (1930-luku). |
|
| Perustettu | 1935 |
|
Turkkilaisiin kansoihin kuuluvat tataarit tunnettiin Suomessa 1900-luvulla yleisesti "turkkilaisina". |
|
Tampereen Turkkilainen Yhdistys (Tampere Türkler Birligi) oli Tampereella 1900-luvulla toiminut paikallisten tataarien kulttuuriyhdistys, joka pääsääntöisesti järjesti jäsenillensä uskonnollisia tilaisuuksia sekä yhteisiä kulttuuritapahtumia, kuten teatteriesityksiä.
Perustamista edeltänyt vaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tataarien piireissä vaikuttanut, vuonna 1923 Tampereelle saapunut opettaja-taiteilija Gibadulla Murtasin kirjoitti poliitikko-kirjailija Ayaz Ishakin "Yaña Milli Yul" -nimiseen lehteen Tampereen islaminuskoisten elämästä. Vuonna 1931 hän kirjoitti siitä, kuinka yhteisön nuoret eivät saa tarpeeksi omaan kansalliseen kulttuuriin ja uskoon liittyvää valistusta. Murtasin totesi, että heidän täytyy perustaa oma yhdistys, etteivät he katoaisi valtaväestön kulttuuriin.[1][2]
Saman lehden myöhemmässä, vuoden 1935 numerossa Murtasin kirjoitti, että edellisen vuoden lopussa Tampereella asuvat tataariyhteisön naiset olivat perustaneet yhdistyksen nimeltä "Nuorten Naisten Yhdistys" (Yeş Hanımlar Oyışmasi). Yhdistyksen perustaneet naiset järjestivät tammikuussa 1935 yhdistyksensä nimissä Ramadan-pyhänä juhlatilaisuuden, jossa toimelias nainen Mahrusa Wafin piti puheen. Siinä hän painotti, kuinka oman yhdistyksen perustaminen loisi vieraan kulttuurin keskuudessa eläville kiinnostusta oman kansan historiaan ja kulttuuriin ja täten myös uskoa tulevaisuuteen. Tuona iltana, kyseisessä salissa otettiin esiin Idel-Uralin lippu, jolle tataariyhteisö nousi seisomaan ja tervehti elettä huutamalla "yeşesın!" (eläköön!).[2]
Yhdistyksen perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tampereen Turkkilainen Yhdistys rekisteröitiin oikeusministeriössä 29. heinäkuuta, 1935.[2]
Yhteisön jäsenet ovat kuvailleet yhdistyksen olleen heidän kielellisen, hengellisen ja kulttuurisen elämän tärkeä vaalija ja kehittäjä. Kyseistä tehtävää on sittemmin hoitanut Tampereen Islamilainen Seurakunta (vuodesta 2019 nimellä Tampereen tataariseurakunta). Yhdistys järjesti Tampereella asuville muslimeille (tataareille) uskonnollisiin juhliin liittyviä tilaisuuksia ja yhteisiä kulttuuritapahtumia. Myös monet eri puolilla Suomea asuneet islamilaiset liittyivät mukaan. Tärkeä osuus näiden yhdessäolojen järjestämisessä oli aikaisemmin aiheesta kirjoittaneella Gibadulla Murtasinilla.[2]
Vuoteen 1954 mennessä yhdistyksen puheenjohtajiin kuului Gibadulla Murtasin, Semiulla Wafin, Ymär Sali, Aisa Hakimcan, Neuman Nasibulla. Myöhempinä puheenjohtajina ovat toimineet muun muassa Muazzez Baibulat, Faize Bedretdin, Gölsöm Saadetdin[2].
Tamperelainen tataari Aisa Hakimcan kirjoitti vuonna 1935 yhdistyksen perustamisesta muun muassa seuraavasti: "Tärkein syy tämän yhdistyksen syntymiseen ja aktivointiin olivat Tampereella asuvat nuoret ajattelijamme, jotka yhdessä kansan kanssa taloudellisen ja henkisen tukensa ansiosta menivät väsymättä eteenpäin. Heidän joukossaan vanha ja arvostettu Ümär äfände Sali ja hänen kanssaan käsi kädessä työskentelevät Möallim äfände Mortaza, Neuman Nasib ja Semiulla Wafa äfände. Merkittävästi rahallisesti avustivat Ümär Sali, Zinnetulla Wafa, Neuman Nasib, Ümär Nasib, Ahmetcan Camaletdin ja etenkin yksi arvostetuin ihmisemme Imad äfände Camaletdin. Tapaamiseen ottivat osaa Ayaz äfände İshaki sekä Saniye hanım İffet, jotka ilmaisivat moraalisen tukensa. Ayaz äfände İshakin ansiosta kaikki aikaisemmat erimielisyydet keskuudessamme ratkaistiin". Aisa päättää tekstinsä julistukseen: Yäşäsen törek-tatar halkı! Yäşäsen Tampere töreklär berlege! ("Eläköön turkkilais-tataarilainen kansa! Eläköön Tampereen Turkkilainen Yhdistys!").[3]
Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monet Suomen tataarien yhdistyksistä käyttivät kyseisinä aikoina "tataarin" sijasta nimeä "turkkilainen", sillä turkkilaisiin kansoihin kuuluvat tataarit tunnettiin 1900-luvulla paljolti yleisesti turkkilaisina. Turkin tasavalta ja sen lipun symboli toimi omanlaisena identiteetin kiinnekohtana yhteisölle Suomessa.[4][5]
Muita samanlaisia yhdistyksiä on ollut ainakin Suomen Turkkilaisten Seura (FTB) ja Turun Turkkilais-Tataarilainen Yhdistys (myöh. Turun turkkilainen yhdistys).[4]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Muazzez Baibulat: Tampereen Islamilainen Seurakunta: juuret ja historia. Gummerus Kirjapaino Oy, 2004. ISBN 952-91-6753-9.
- Kadriye Bedretdin (toim.): Tugan Tel - Kirjoituksia Suomen Tataareista. Suomen Itämainen Seura, 2011. ISBN 978-951-9380-78-0.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Muazzez Baibulat: Tampereen Islamilainen Seurakunta: juuret ja historia, s. 74. Gummerus Kirjapaino Oy, 2004. ISBN 952-91-6753-9..
- ↑ a b c d e Muazzez Baibulat: Tampereen Islamilainen Seurakunta: juuret ja historia, s. 140, 142. Gummerus Kirjapaino Oy, 2004. ISBN 952-91-6753-9..
- ↑ Aisa Hakimcan: "Tampere töreklär berlege" (Tampere, 1935)
- ↑ a b Antero Leitzinger: Tataarit Suomessa (kirjassa: Tugan Tel - Kirjoituksia Suomen Tataareista, toim. Kadriye Bedretdin, 2011), s. 44-45. Helsinki: Suomen Itämainen Seura, 1999. ISBN 978-951-9380-78-0.
- ↑ Turkic peoples britannica.com. Viitattu 7.8.2022.