Tamagaki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tamagakin ympäröimä pyhäkkö.

Tamagaki (jap. 玉垣) on japanilainen, šintolaista pyhäkköä, pyhää aluetta tai keisarillista palatsia ympäröivä aita.[1] Tamagakin uskotaan olleen alun perin yksinkertainen risuaita, mutta myöhemmin aitoja on alettu valmistaa erilaisista materiaaleista, kuten puusta, kivestä ja viime vuosina betonista. Materiaalista ja tekniikasta riippuen erityyppisille aidoille voidaan antaa erilaisia kuvailevia nimiä:

  • lauta-aita (jap. 板玉垣, ita tamagaki), rakennettu kevyesti viimeistellyistä paksuista lankuista
  • kuorimaton puuaita (jap. 黒木の玉垣, kuroki no tamagaki), rakennettu laudoista tai tukeista, joihin on jätetty kaarna
  • neliömäisistä parruista rakennettu aita (jap. 角玉垣, kaku tamagaki)
  • neliömäinen verkkoaita (georg. 角格子玉垣, kakugōshi tamagaki) tai diagonaalinen verkkoaita (jap. 筋違格子玉垣, sujikaigōshi tamagaki)
  • kirkkaanpunainen aita (jap. 朱玉垣, shutamagaki)
  • ohuista pystyrimoista tai bambuista rakennettu aita (jap. 竪籤玉垣, tatehigo tamagaki)
  • läpinäkyvä aita (jap. 透垣, sukashigaki)

Muinais- ja keskiajan yksinkertaiset aidat kehittyivät esimodernissa Japanissa monimutkaisemmiksi, kun tolppien väliin lisättiin kattoaiheita, paneleita ja ritilöitä. Esimerkki tällaisesta koristellusta aidasta on Nikkō Tōshō-gūn pääpyhäkön ympärille vuonna 1636 rakennettu Tōzai sukibei (jap. 東西透塀).[2][1]

Jos jotakin aluetta ympäröi useampi aita, sisintä aitaa kutsutaan yleensä nimellä mizugaki (jap. 瑞垣). Ise-jingūn sisintä pyhäkköä (jap. 内宮, naikū) ympäröi neljä aitaa. Ulkoa sisäänpäin ne ovat: itagaki (jap. 板垣), ulompi ja sisempi tamagaki ja mizugaki. Isessä aidat erottavat toisistaan erilaisessa yhteiskunnallisessa tai sosiaalisessa asemassa olevat palvojat. Kaikki vierailijat saavat kulkea uloimman itagaki-aidan sisäpuolella, kun taas perinteisesti vain keisarisuvun jäsenet ovat saaneet mennä toisen aidan eli ulomman tamagaki-aidan sisäpuolelle. Nykyään alueelle saavat kuitenkin astua kaikki vaaleilla valitut virkamiehet. Paikalliset pormestarit ja kunnanvaltuustojen jäsenet palvovat ulomman tamagakin sisäreunalla; prefektuurihallinnon edustajat, Isen pyhäkön virkailijat ja elävät kansallisaarteet seisovat ulomman ja sisemmän tamagakin puolivälissä. Japanin pääministeri, parlamentin molempien huoneiden jäsenet ja muut vanhemmat vaaleilla valitut virkamiehet saavat seistä aivan sisemmän tamagakin portin ulkopuolella. Sisemmän tamagakin sisäpuolelle saavat astua vain keisariperheen jäsenet, ja yleensä ainoastaan keisari ja keisarinna pääsevät sisimmän mizugaki-aidan läpi.[3][4][1][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Nobutaka, Inōe: Tamagaki 2005-06-02. Encyclopedia of Shinto – Kokugakuin University. Viitattu 26. joulukuuta 2009.
  2. Tamagaki JAANUS – Japanese Architecture and Art Net User System. Viitattu 26. joulukuuta 2009.
  3. Poikkeus tehdään kruununprinssin ja -prinsessan kohdalla, sillä he saavat avioituessaan astua mizugakin sisäpuolelle.
  4. Mizugaki JAANUS – Japanese Architecture and Art Net User System. Viitattu 26. joulukuuta 2009.
  5. Coaldrake, William Howard: Architecture and authority in Japan, s. 29–31. London, New York: Routledge, 2002. ISBN 0-415-05754-X. Teoksen verkkoversio.