Takifugu rubripes

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Takifugu rubripes
Fugu in Tank.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Jäykkäleukakalat Tetraodontiformes
Heimo: Pallokalat Tetraodontidae
Suku: Takifugu
Laji: rubripes
Kaksiosainen nimi
Takifugu rubripes
(Temminck & Schlegel, 1850) [1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Takifugu rubripes Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Takifugu rubripes Commonsissa

Takifugu rubripes, syn. Fugu rubripes eli fugu on tunnetuin pallokalalaji.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Takifugu rubripes voi kasvaa 80 cm pitkäksi.[2] Sen vatsapuoli on vaalea, selkäpuoli tummapilkkuinen. Rintaevän takana on laajempi musta läikkä, jossa on ohuet vaaleankeltaiset reunat.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Takifugu rubripes-pallokaloja elää Tyynenmeren luoteisosassa: Kiinan ja Japanin lähivesillä. Poikaset elävät jokisuiden murtovedessä, mutta aikuiset muuttavat meriveteen.[2]

Käyttö ruokana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fuguja kalatiskillä
Fugusashimia lautasella

Takifugu rubripes-pallokaloja kasvatetaan Japanissa ruokakaloiksi. Pallokala-ateriat ovat äärimmäisen himottuja, vaikka sen tietyt osat, etenkin maksa, ovat äärimmäisen myrkyllisiä. Kala itsessään on miedon makuinen, mutta siihen jäänyt myrkky kihelmöi huulissa.[3]

Viljeltyjä kaloja tutkimalla on selvitetty, että myrkky on peräisin eräästä bakteerilajista, jota kala saa ravintonsa mukana. Jos kalaa on ruokittu vain myrkyttömällä ruoalla tarpeeksi kauan, siitä voi syödä jopa maksan. [4]

Jotta kokki saa erityisluvan valmistaa tätä pallokalaa ruoaksi, hänen on suoritettava näyttökoe, jossa kala fileoidaan, turvalliset ja vaaralliset osat lajitellaan eri tarjottimille ja merkitään asiaankuuluvasti.[5]

Vuosisatoja vanhan kiellon mukaan Japanin keisari ei saa uhmata kuolemaa syömällä fugua. Vuosina 1996-2008 fuguun kuoli Japanissa yhteensä 34 henkeä, eli keskimäärin lähes kolme vuodessa. Kuolemien määrä on kuitenkin vähentynyt. Vielä 1950-luvulla fugun syönnistä saattoi kuolla 400 ja sairastua yli 31 000 henkeä vuosittain.[6]

Shimonosekin kaupunki on Japanin fuguntuotannon keskus.[7]

Käyttö tutkimuksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Takifugu rubripes-lajin eläinkunnan pienimpiin kuuluva 390 miljoonan emäsparin genomi on selvitetty vuonna 2001.[8] Sillä on noin 31 000 geeniä, joiden avulla se tuottaa noin 33 600 proteiinia.[2] Fugun genomi on noin kahdeksasosa ihmisen genomista, mutta se sisältää useimmat ihmiselläkin olevista geeneistä ja säätelyelementeistä. Tämän vuoksi fugua on käytetty verrokkina myös vuonna 2003 julkaistun ihmisen genomin selvittämisessä ja esimerkiksi ihmisen geenimäärien arvioinnissa.[8][9]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ITIS
  2. a b c Takifugu rubripes (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). Viitattu 24.3.2009. (englanniksi)
  3. Fugu Raholan syötävät sanat
  4. Onishi: If the Fish Liver Can’t Kill, Is It Really a Delicacy? NY Times. Viitattu 24.3.2009. (englanniksi)
  5. A Delicacy to Die For National Geographic
  6. John M. Glionna: Blowfish's bad rap is killing him. Los Angeles Times, 1.4.2009. Artikkelin verkkoversio Viitattu 17.4.2009. (englanniksi)
  7. Shimonoseki City
  8. a b Fugu Genome Project
  9. Draft sequence of puffer fish genome produced by scientists MIT

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]