Symbioottinen kaksoistähti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Symbioottinen kaksoistähti on lähekkäinen kaksoistähti, jossa on kylmä ja kuuma tähti. Näiden ympärillä on kuuman tähden ionisoimaa kaasua, joka muistuttaa planetaarista sumua[1]. Tosin kuin novissa ja kääpiönovissa, tähtien välillä ei siirry ainetta painovoimavaikutuksen takia. Symbioottisen tähden massansiirtomekanismi on kylmemmästä tähdestä lähtevä tähtituuli, jonka mukana kulkevasta kaasusta osa siirtyy kuuman tähden ympärille kiekoksi. Tässä kiekossa tapahtuu erilaisia häiriöitä, jotka näkyvät maahan mm kirkkauden muutoksina. Osa symbioottisista on novamaisia kaksoistähtiä, joissa kuumempi komponentti on valkoinen kääpiö. Symbioottisessa kaksoistähdessä ei kuitenkaan tapahdu novapurkauksia[2] tai kääpiönoville tyypillisiä kaasukiekon romahtamisen aiheuttamia purkauksia. Tunnetuimpia symbioottisia tähtiä ovat Z Andromedae-tähdet[3]. Symbioottinen nova on symbioottinen tähti, jossa tapahtuu novapurkauksia.

Symbioottiset kaksoistähdet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Symbioottiset tähdet ovat kaksoistähtiä, joissa siirtyy ainetta kylmästä tähdestä kuumaan tähtituulen avulla[1]. Suurempi tähti ei täytä Rochen pintaa[1], jolloin toisen tähden painovoima ei voi suoraan vetää kaasua toisesta. Tähtituulen mukana virrannut kaasu kasautuu osaksi kertymäkiekon kuumemman tähden ympärille.

Lämmin tähti ionisoi kaasun, joka alkaa hehkua. Kaasu näkyy emissioviivoina ja se aiheuttaa jopa 4 magnitudin epäsäännöllisiä valonvaihteluja. Emissioviivoista ilmenee korkea ionisaatio. mm kaksi kertaa ionisoitunut vety ja happi[4]. Näkyy myös mm titaanioksidin absorbtioviivoja. Symbioottinen tähti on aina kaasusumun ympäröimä.

Monesti symbioottisessa tähdessä on kylmä M-tyyppinen tähti sekä valkea kääpiö. M, C tai S-tyypin punainen jättiläinen on joskus Mira-tyypin pitkässä jaksossa sykkivä tähti. Valkean kääpiön tilalla voi olla alikääpiö tai pääsarjan tähti.

Meitä lähin symbioottinen tähti on CH Cygni, jossa on havaittu nopea suihku jollainen on tyypillinen systeemeille, joissa on kertymäkiekko. Suihku näkyy sekä radio- että röntgenalueella.

Symbioottisia tunnetaan pari sataa Linnunradassa[4]. Ne ovat melko harvinainen tähtilaji. Z Andromedae on symbioottisten tähtien prototyyppi mutta sen mukaan nimetyt Z Andromedae-tähdet ovat vain näiden tähtien prototyyppi. Muita symbioottisia ovat RR Telescopii-tähdet, R Aquarii ja CH Cygni. Algol-symbioottisessa tähdessä pääsarjan tähden ympärillä on punaisesta jättiläisestä tullut kuuma kaasukiekko, jota kuuma pääsarjan kuumentaa[5]. Symbioottiset tähdet lienevät 2-suuntaisten planetaaristen sumujen alkulähteitä[4] ja luultavasti räjähtävät elinikänsä lopussa tyypin Ia supernovana[4].

Symbioottinen nova[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Novankaltainen symbioottinen tai symbioottinen nova on symbioottinen tähti, jossa tapahtuu pitkiä, leveitä novapurkauksia, jotka johtuvat kylmemmästä tähdestä saapuneen aineen fuusioitumisesta valkoisen kääpiön pinnalla[6]. Symbioottinen nova eroaa tavallisesta siten, että massaa luovuttava tähti ei täytä siinä Rochen silmukkaa, eikä siirrä massaa painovoiman avulla, vaan novaräjähdyksen aiheuttama materia tulee valkoisen kääpiön pinnalle tähtituulen avulla. Symbioottisia novia ovat mm V1016 Cygni, HM Sagittae ja RR Telescopii.

Z Andromedae[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Z Andromedae kirkastuu 10–20 vuoden välein 3 magnitudia[3]. Näiden purkausten aikana havaitaan novamaisia, "P Cygni-piirteitä" spektrissä. Nämä ovat sinisiirtyneitä absorbtioviivoja. Z Andromedaessa havaitaan myös punaisen tähden omia valon vaihteluja.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.