Suvilahden kasarmi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helsingin kaupungin sähkölaitos, Suvilahden voimalaitos, Sörnäisten rantatie 20. Taustalla Sörnäisten rantatie 31, Suvilahden kasarmi. Signe Branderin valokuva vuodelta 1912

Suvilahden kasarmi oli Helsingissä Sörnäisten rantatie 31:ssä Suvilahden voimalaitoksen vieressä sijainnut vuonna 1899 rakennettu entinen teollisuusrakennus, joka toimi ensin venäläisen sotaväen kasarmina ja sitten tilapäisasuntoina häädetyille ja asunnottomille helsinkiläisperheille. Rakennus tuhoutui helmikuussa 1944 Helsingin pommituksissa.[1]

Kolmikerroksinen tiilirakennus valmistui vuonna 1899 alun perin sähköalan konepajayritys Finska Elektriska Ab:n käyttöön. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Ricardo Björnberg. Yhtiö myi sähkövirtaa rakennuksessa sijainneesta sähkövoima-asemastaan, johon kuului 50 hevosvoiman turbogeneraattori ja akkumulaattoriparisto.[1][2]

Suvilahden kasarmin nimen rakennus sai kun se oli vuosina 1910–1917 venäläisen sotaväen kasarmina. Tällöin rakennukseen oli majoitettuna ainakin kolme tarkk’ampujakomppaniaa, yhteensä noin 600 sotilasta. 1920-luvun alussa ensimmäisen maailmansodan jälkeisen asuntopulan vuoksi hätämajoitustilana toimineeseen rakennukseen sijoitettiin asumaan häädettyjä ja asunnottomia helsinkiläisperheitä, enimmillään rakennuksessa asui parisataa perhettä. 1930-luvulla rakennuksessa toimi Helsingin kaupungin sähkölaitoksen korjauspaja.[1][3][4]

Suvilahden kasarmin tuhouduttua 1944 pommituksessa, naapurissa sijainnut Oy Aga Ab osti rakennuksen tontin ja rakensi paikalle teräsrunkoisen kolmikerroksisen keltatiiliverhoillun pääkonttorirakennuksensa, joka valmistui vuonna 1951. Rakennuksen oli suunnitellut arkkitehtitoimisto Bertel Liljequist ja Arne Helander. Sama toimisto suunnitteli myös Suvilahdenkadun puolelle vuonna 1951 valmistuneen Agan happitehtaan.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d Sörnäisten Rantatie 31. Suvilahdenkatu 4.; Helsinki, Helsingin kaupunginmuseo (Finna) (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Helsingin sähköistyksen historiaa, Voima ja valo : Suomen sähkölaitosyhdistyksen ja Suomen sähköinsinööriliiton julkaisu, 01.02.1935, nro 2, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. ↑ Helsingin venäläiset varuskuntarakennukset 1917 ja suomalainen varuskunta 1918
  4. ↑ Suvilahden kasarmi. Häpeäpilkku pääkaupungille, Uusi Suomi, 30.08.1922, nro 198, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suvilahden_kasarmi&oldid=21075617”