Surbahar

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Surbahar.

Surbahar on näppäiltävä kielisoitin, jota käytetään etupäässä pohjoisen Intian hindustanimusiikissa. Se muistuttaa sitaria, mutta on äänialaltaan matalampi. Surbahar tunnetaankin toisinaan myös bassositarina.

Surbaharissa on neljä rytmikieltä, joita kutsutaan nimellä cikari. Varsinaisia soittokieliä on neljä, ja lisäksi soittimeen kuuluu viidestätoista seitsemääntoista resonanssikieltä.

Useimpien lähteiden mukaan surbahar lienee kehittynyt noin vuoden 1825 paikkeilla. Joskus kunnia soittimen keksimisestä menee Ustad Sahebdad Khanille, mutta nykyisten tutkimusten mukaan sen kehittäjä on todennäköisesti ollut lucknowilainen sitaristi Ustad Ghulam Mohammed.

Surbaharia käytetään Satyajit Rayn elokuvassa Musiikkihuone (Jalsaghar, 1958). Soittimen kaula on noin 130 cm:n mittainen.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.