Socorronmatkija
| Socorronmatkija | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Äärimmäisen uhanalainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Mimus graysoni (Lawrence, 1871) |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
| |
Socorronmatkija (Mimus graysoni syn. Mimodes graysoni[2]) on äärimmäisen uhanalainen Socorrossa Revilla Gigedon saarilla elävä lintu. Laji on nimetty Andrew Jackson Graysonin kunniaksi.
Socorronmatkija on kooltaan noin 25 cm. Laji on alapuoleltaan vaalea. Selkä ja pää socorronmatkijalla ovat väriltään tumman ruskeat. Siivissä on vaaleampia viiruja. Socorronmatkija muistuttaa ulkonäöltään taiturimatkijaa (Mimus polyglottos), mutta taiturimatkija on väritykseltään harmaampi. Laulu on ratisevaa. Kutsuääni on äänekäs whichoo. Taiturimatkija ja socorronmatkija matkivat toistensa ääniä. [3].
Socorronmatkijan elinympäristöä ovat kääpiömetsät, joissa on pieniä puita ja pensaikkoja. Tyypillisiä kasveja ovat Ilex socorrensis, Guettarda insularis, Oreopanax xalapensis, Triumfetta socorrensis ja Eupatorium pacificum. Lajin ravintoa ovat pienet selkärangattomat ja hedelmät. [3]
Socorronmatkijakannan kooksi arvioidaan noin 285–420 yksilöä [3]. Suurin lajiin kohdistuva uhka on elinympäristön tuhoutuminen lampaiden laiduntamisen takia. Myös saarelle levinneet lintuja saalistavat kissat vähentävät kantaa. Vakavan uhkan hedelmänsyöjille kuten socorronmatkijoille aiheuttavat myös saarelle levinneet Schistocerca piceifrons-kulkusirkat, jotka varsinkin populaation kasvaessa räjähdysmäisesti syövät puiden kukkia, lehtiä ja hedelmiä [1].
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Mimus graysoni IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ Mimus graysoni ITIS. Viitattu 29. maaliskuuta 2008.
- ↑ a b c Socorro Mockingbird – BirdLife Species Factsheet BirdLife International. Viitattu 29. maaliskuuta 2008.