Sigurd Stenius

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Steniuksen perhehauta Sigurd Steniuksen puistossa Munkkiniemessä.

Carl Sigurd Stenius (10. toukokuuta 1878 Helsinki6. toukokuuta 1969 Helsinki) oli suomalainen filosofian maisteri ja toimitusjohtaja. Hän oli keskeisessä asemassa Helsingin Munkkiniemen kaupunginosan rakentamisessa.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Steniuksen vanhemmat olivat kauppapuutarhuri, Haagan huvilakaupungin perustaja Mårten Gabriel Stenius ja Olga Emilia Brander. Hän pääsi ylioppilaaksi 1895 (Nya svenska läroverket i Helsingfors) ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1900.

Stenius toimi Helsingin maanviljelys- ja kauppakemian laboratorion assistenttina 1900–1902 ja hydrografis-biologisen kommission assistenttina 1902–1908. Hän toimi sitten maanmyyntiyhtiö Aktiebolaget M.G. Steniuksen toimitusjohtajana vuodesta 1908 alkaen. Tämä yhtiö osti vuonna 1910 suurimman osan Munkkiniemen kartanon maa-alueista kartanon omistaneelta kenraali Georg Edvard Ramsayltä ja tilasi omistamilleen maa-alueille arkkitehti Eliel Saariselta vuonna 1915 valmistuneen kunnianhimoisen Munkkiniemi–Haaga-suunnitelman, josta toteutui kuitenkin vain pieni osa. Stenius-yhtiön maille perustettiin 1920 Huopalahden kunta, josta erotettiin 1923 Haagan kauppala. Molemmat liitettiin Helsinkiin 1946. Stenius oli M. G. Stenius-yhtiön toimitusjohtajana aina vuoteen 1938 saakka, jolloin Helsingin kaupunki osti yhtiön osakkeet.

Stenius oli Helsingin pitäjän kunnanvaltuuston varapuheenjohtajana 1908–1916, Huopalahden kunnallislautakunnan puheenjohtajana 1920–1924 ja Huopalahden kunnanvaltuutettuna 1925–1936. Hän oli myös Huopalahden seurakunnan kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston jäsenenä.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stenius oli naimisissa 1910–1924 filosofian maisteri Sigrid Helene Danielssonin (k. 1924) ja vuodesta 1927 Svea Söderströmin kanssa.[1][2]

Sigurd Steniuksen ja hänen vaimojensa hauta sijaitsee Sigurd Steniuksen puistossa Munkkiniemessä.[3]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ein Versuch zur Untersuchung der hydrographischen Veraenderungen in der nordlichen Ostsee sowie im Finnischen und Bottnischen Meerbusen : vorlaeufige Mitteilung ; Graphische Berechnung von [sigma][sub t] aus t und [sigma][sub o]. A. F. Høst & Søn, Copenhague 1905
  • Två föredrag : Byggnadsverksamhetens ordnande enligt N. Förordningen av den 15 juni 1898 angående ordnande i särskilda fall av samhällen på landsbygden med sammanträngd befolkning (Sigurd Stenius) ; Egnahem-studier i en engelsk trädgårdsstad (Gustaf Strengell). Publikationer / Föreningen för främjande af allmännyttig byggnadsverksamhet 4. Helsingfors 1912
  • Den kommunala självstyrelsens påbyggande ; kirj. Eric von Rettig ja Sigurd Stenius. Meddelande / Nylands svenska landskommuners kommunala centralbyrå 5. Helsingfors 1919
  • Finlands svenska landskommuners förbund r.f. 1926-1946 : minnesteckning med anledning av förbundets 20 års jubileum. Helsingfors 1946
  • Boken om Drumsö : på uppdrag av samhällsfullmäktige. Drumsö stiftelse, Helsingfors 1947, suomeksi nimellä Lauttasaaren kirja. Lauttasaaren säätiö, Helsinki 1948
  • Hoplaks församlings historia 1917-1947. Hoplaks församling, Helsingfors 1949, suomeksi nimellä Huopalahden seurakunnan historia 1917-1947 ; kirjoittaneet Sigurd Stenius ym. Huopalahden seurakunta, Helsinki 1948

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]