Shakin kansainväliset arvonimet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Maailman shakkiliiton FIDE:n myöntämät lähi-, kirje- ja tehtäväshakin arvonimet ovat elinikäisiä. Pelaajille ja ratkaisijoille ne myönnetään ainoastaan kilpailumenestyksen perusteella, eli ne kuvaavat tavallaan pelaajaluokkia. Naisilla on omat kansainväliset arvonimensä, joiden vaatimukset ovat alemmat, mutta se ei kuitenkaan estä heitä tavoittelemasta yleisiä arvonimiä normaalien kriteerien mukaisesti.

Miesten ja naisten suurmestarin ja kansainvälisen mestarin arvoja ei myönnetä suoraan vahvuusluvun perusteella, vaan yleisin tapa niiden saamiseen on tietyt, tarkasti määritellyt ehdot täyttävien tulosten tekeminen eri turnauksissa. Näitä onnistuneita suorituksia kutsutaan arvonimituloksen tekemiseksi eli kiinnitykseksi arvonimeen. Aiemmin arvonimitulokset piti tehdä tietyn ajan sisällä, mutta tämä ehto on poistunut [1]. Edelläolevan lisäksi pelaajan pitää olla saavuttanut arvonimelle asetettu Elo-raja. FIDE-mestariksi ja -mestariehdokkaaksi korottuu saavuttamalla asetetun Elo-rajan. Arvonimituloksia on mahdollista saada myös voittamalla tai sijoittumalla hyvin tietyissä kovatasoisissa kilpailuissa, ja esimerkiksi nuorten, naisten ja seniorien MM-turnauksissa on suoraan jaossa arvonimiä, kuten myös shakkiolympialaisissa tietyn prosenttituloksen saavuttaneille.

Kirje- ja tehtäväshakissa on vastaavat hierarkiansa ja kaikissa pelimuodoissa on henkilön luonnollisesti mahdollista pätevöityä kansainväliseksi tuomariksi. Lisäksi FIDE myöntää International Organizer (IO) -sertifikaatteja kilpailujen järjestäjille.

Vuosiluvut ovat arvonimien perustamisvuosia. Ensimmäiset niistä FIDE myönsi 1950. [2]

Lähishakki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat lähishakin kansainvälisten arvonimien myöntämisperusteet ovat vuodelta 2008.

Suurmestari (SM)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Suurmestari

Suurmestarin (engl. Grandmaster, GM, 1950) arvoon vaaditaan 2500 pisteen elo-rajan saavuttamista. Arvonimitulokseen eli -kiinnitykseen vaaditaan muun muassa suorituslukua 2600 vähintään 27:ssä hyväksyttävässä pelissä ja vähintään kahdessa eri turnauksessa. Tai tietyissä kilpailuissa menestymällä (esimerkiksi naisten ja nuorten maailmanmestarit).

Naisten suurmestarin (NSM, engl. Woman Grandmaster, WGM, 1977) arvolle on samankaltaiset ehdot, elo-rajan ollessa 2300.

Kansainvälinen mestari (KvM)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisen mestarin (engl. International Master, IM, 1950) arvoon vaaditaan 2400 pisteen elo-rajan saavuttamista. Suoritusluku 2450. Arvon voi saada myös tietyissä kilpailuissa menestymällä.

Naisten KvM -arvon (1950) elo-raja on 2200.

FIDE-mestari (FM)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

FIDE-mestarin (engl. FIDE Master, FM, 1978) arvoon vaaditaan elo-luku 2300. Arvon voi saada myös tietyissä kilpailuissa menestymällä.

Naisten FIDE-mestarin elo-raja 2100, muuten sama.

FIDE:n mestariehdokas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

FIDE:n mestariehdokkaan (engl. Candidate Master CM) elo-vaatimus on 2200; naisten vastaava 2000.

Kirjeshakki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kirjeshakin suurmestari (KSM, engl. International Correspondence Chess Grandmaster ICCGM ) (1953)
  • Senior International Master SIM
  • Kirjeshakin kansainvälinen mestari (KKvM, engl. International Correspondence Chess Master ICCM) (1953)

Tehtäväshakki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tehtäväshakin suurmestari (engl. Grandmaster of Composing GMC) (1972)
  • Kansainvälinen tehtävämestari (engl. International Master of Composing IMC) (1959)
  • Tehtäväshakin FIDE-mestari (engl.FIDE Master of Composing FMC) (1990)
  • Ratkaisemisen suurmestari (engl. Grandmaster of Solving GMS) (1982)
  • Ratkaisemisen kansainvälinen mestari (engl. International Master of Solving IMS) (1982)
  • Ratkaisemisen FIDE-mestari (engl. FIDE Master of Solving FMS)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1.0 Requirements for titles designated in 0.31 (Kohta 1.54) (englanniksi)
  2. Hooper, David & Whyld, Kenneth: The Oxford Companion to Chess. (toinen painos). Oxford University Press, 1992. ISBN 0-19-866164-9. (englanniksi)