Shahab (ohjus)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Shahab)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

 

Shahab 3.

Shahab "tähdenlento" on nimitys joillekin Iranin strategisille ohjuksille. Niillä Iran pystyy uhkaamaan myös Israelia. Maalla ei ole toistaiseksi (vuoden 2009 toukokuussa) ydinaseita. Shahab-ohjuksista pisimmälle kantavat vuonna 2009 Shahab-3 ja sen muunnelma Ghadr-110. Shahab 3 kantaa 1300-2100 km, ja Ghadr-110 jopa 2500-3000 km.lähde?

Shahabit 1 ja 2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shahab 1 on 300 km kantava Scud-B:n pienempi versio. Shahab-2 on Scud-C:n muunnelma, joka kantaa 750 km ja on tarkkudeltaan 50 m.

Zelzal[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joidenkin tietojen mukaan nimeä Zelzal käytettäisiin Shahab-ohjuksistakin. Mutta Iranilla on myös toisentyyppisiä lyhyen kantaman Zelzal-ohjuksia, jotka lienevät venäläisen FROG-raketin muunnelmia. Eri muunnelmat kantavat 150, 210 ja 400 km.

Shahab-3[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi 2003 käyttöönotettu Shahab-3 kantaa noin 1300-2100 kilometriä. Kantomatka ulottuu Israeliin asti. Shahab-3 perustuu Pohjois-Korean Nodong 1-ohjukseen.

Shahab-3 käyttää nestemäistä polttoainetta ja on siten melko hidas laukaista. Ohjus osuu kohteeseensa 90-4000 metrin tarkkuudella, varmoja tietoja tästä ei ole. Ohjuksessa saattaa olla tarkkuutta huomattavasti lisäävä GPS-ohjaus. Sen taistelukärki on painoltaan 760-1000 kg. Ohjus pystyy kuljettamaan ydinkärjen. Toki ohjus soveltuu tavanomaisen räjähteen ja kemiallisen aseen kuljettamiseen. Aikaisemmat Shahabit olivat lyhyen kantaman Scud-ohjuksia. Iran aikoo luultavasti hankkia uusia, pidemmän kantaman ohjuksia.lähde?

Ghadr 110[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ghadr 110 on Shahab 3A:sta eli Ghadr 101:stä kehitetty ohjus, jonka ylemmän vaiheen polttoaine on luultavasti kiinteä. Ghadr 110 kantaa noin 1800 km ja on nopeampi laukaista kuin Shahab-3:n ensimmäinen versio.[1]

Koussar[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Projekti Koussar tai Kowar lienee Iranin hallituksen suunnitelma 4000-5000 km kantaman IRBM tai jopa mannertenvälisen ohjuksen kehittämiseksi. Ohjus saattaa perustua jo vanhentuneeseen R-14 Tšusovajassa käytettyyn RD-126-moottoriin. Kehitteillä oleva ohjus saattaa olla tuleva Shahab-5 tai 6.lähde?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ghadr 110 (Arkistoitu – Internet Archive) Missile Threat

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä aseisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.