Seurasaarisäätiö
Seurasaarisäätiön tarkoituksena on Seurasaaren museotoiminnan tukeminen ja tämän toteuttamiseksi säätiö tukee kansatieteellistä tutkimus- ja julkaisutoimintaa, edistää suomalaista aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön tutkimusta ja tunnetuksi tekemistä, järjestää suomalaisen kulttuuriperinnön ominaisluonnetta kuvaavia esityksiä ja toimintoja, edistää muuta Seurasaareen sopivaa suomalaiseen kulttuuriperintöön liittyvää toimintaa sekä ylläpitää kokoelmia ja järjestää näyttelytoimintaa.
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1956 perustetun säätiön tekemä työ näkyy tapahtumissa, joissa suomalainen kulttuuriperintö ja perinteiseksi ymmärretty elämäntapa toimivat sisällöllisinä innoittajina. Toteutustavat tilaisuuksissa ovat luovia, yllätyksellisiä ja monipuolisia intiimeistä tanssi- ja soittoesityksistä ja seminaareista suureen yhteisölliseen vuotuisjuhlaan, Juhannusvalkeisiin. Toiminnan kohderyhminä ovat niin helsinkiläiset vapaa-ajan viettäjät kuin kotimaiset ja kansainväliset matkailijat. Tavoitteidensa toteuttamiseksi säätiö tekee yhteistyötä tutkijoiden ja opiskelijoiden, harrastajien ja ammattitaiteilijoiden sekä perinnejärjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Yhteisöllisyys, osallisuus ja suomalaisen kulttuuriperinnön moninaisuus ovat keskeisiä arvoja säätiön toiminnassa. Säätiö saa Helsingin kaupungilta toiminta-avustusta.
| Seurasaarisäätiö | |
|---|---|
| Perustettu | 1954 |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Tarkoitus | Seurasaaren museotoiminnan tukeminen ja suomalaisen kulttuuriperinnön edistäminen |
| Apurahat | Emil ja Lempi Hietasen tiederahasto |
| [seurasaarisaatio.fi Säätiön sivut] | |
Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Säätiön asioita hoitaa ja sen päättämisvaltaa käyttää lain ja sääntöjen mukaisesti hallitus. Hallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä, joista kolme on Helsingin kaupungin nimeämiä, yksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, yksi Helsingin yliopiston (kansatiede), yksi Suomen muinaismuistoyhdistyksen ja yksi Seurasaarisäätiön nimeämä.
Tiedetoimikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiedetoimikunta perustettiin kansatieteelliseksi asiantuntijaryhmäksi vuonna 1978. Se osallistui muun muassa seminaarien järjestelyihin ja aikakausjulkaisu Ethnologia Fennican sisällön suunnitteluun sekä käsitteli Niilo Valoselta jääneitä tutkimusaineistoja ja käsikirjoituksia sekä työskenteli niiden julkaisemiseksi. Seurasaarisäätiön tiedetoimikunta koostuu yliopistojen ja museoiden edustajista, joiden oppialaan ja asiantuntemukseen kuuluu kansatieteellinen tutkimus ja tutkimusten ohjaus. Tiedetoimikunta laatii säätiön hallitukselle vuosittain esitykset Emil ja Lempi Hietasen tiederahastosta myönnettävistä stipendeistä.
Tiederahasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Emil ja Lempi Hietanen määräsivät keskinäisellä testamentillaan omaisuutensa Seurasaarisäätiölle. Omaisuuden hoitoa varten Seurasaarisäätiöön perustettiin vuonna 1993 Emil ja Lempi Hietasen rahasto, josta jaetaan vuosittain tutkijahuoneapurahoja ja tutkimusstipendejä suomalaiseen kansatieteelliseen tutkimukseen Suomessa ja tutkimusten julkaisuun. Apurahat myöntää Seurasaarisäätiön hallitus, ja sen kansatieteellisenä asiantuntijaelimenä toimii säätiön tiedetoimikunta.
Merimies Emil Hietanen (1908–1991) ja keittäjä Lempi Kovanen (1908–1988) olivat lapseton helsinkiläinen pariskunta, joka halusi turvata säästäväisyydellä ansaitsemansa omaisuuden testamenttaamalla sen Seurasaarisäätiölle. Pariskunnan harrastuksiin kuuluivat käsitöiden teko, ulkoilu ja kielten opiskelu.
Toimitilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seurasaarisäätiön toimitilat sijaitsivat pitkään Meilahdessa Villa Tomtebossa, mutta loppukesästä 2011 saakka toimitilat ovat sijainneet Seurasaaren Isännäntalossa. Seurasaarisäätiö ylläpitää saaressa Kahvihuone Mieritziä ja Juhlakentän kioskia.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seurasaarisäätiön perustamisasiakirjan allekirjoittivat perustajajäsenet filosofian tohtori Niilo Valonen, mainospäällikkö Matti Perkoila, valtionarkeologi C.A. Nordman ja filosofian tohtori Toivo Vuorela 18.4.1956 Kansallismuseossa. Perustamisen taustalla vaikutti kaksi tärkeää syytä: elävöittämistoiminnan järjestäminen Seurasaareen ja rahoituksen hankkiminen ulkomuseolle. Säätiön hallintoelimiä ovat sen edustajisto (lakkautettu 1998) ja hallitus. Säätiön perustajat nimesivät ensimmäisen edustajiston ja kutsuivat koolle myös ensimmäisen vuosikokouksen, jossa valittiin hallituksen varsinaiset jäsenet.
Säätiön keskeisiä toimintoja ovat olleet juhannusjuhlien ja muiden vuotuisjuhlien järjestäminen Seurasaareen, kansatieteellisten filmien teko ja tieteellinen kyselytoiminta sekä Seurasaari-Fölisö - lehden ja tieteellisen Ethnologia Fennica -aikakauslehden julkaiseminen. Muita keskeisiä toimintoja ovat olleet Seurasaaren museo-oppaan tekeminen, Seurasaaren tapahtumista ja toimijoista kertovien esitteiden teko, Seurasaaren rakennustoiminnan tukeminen, ylipäätään kansatieteellinen tutkimustyö ja tieteellisten seminaarien järjestäminen. Seminaarien tulokset on julkaistu Seurasaarisäätiön toimitteissa. Niissä on ilmestynyt myös Niilo Valosen tutkimus Muinaisrunoja Itä-Karjalan kalliopiirroksissa. Nykyinen toiminta keskittyy vuotuisjuhlien järjestämiseen, julkaisutoimintaan ja kansatieteellisen tutkimustyön tukemiseen.