Selvänäköisyys

Wikipedia
Ohjattu sivulta Selvänäkeminen
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Selvänäköisyys (ransk. clairvoyance < clair 'selvä' + voyance 'näkyvyys') tarkoittaa paranormaalia kykyä, jonka haltija väittää voivansa saada tietoja esineistä tai tapahtumista käyttämättä aisteja tai johdonmukaista päättelyä.[1] Selvänäkijä väittää voivansa nähdä tulevaa tai mennyttä. Selvänäkijä voi väittää näkevänsä myös omia henkioppaitaan, suojelusenkelinsä tai muita henkimaailman olentoja.

Yleiskielessä selvänäkijöiksi kutsutaan myös ennustajia. Todellisuudessa ennustaminen tarkoittaa selvännäkemistä välineiden avulla kuten esimerkiksi tarot-korteilla. Muodollisesti selvänäkeminen on selväaistimisen erikoistapaus, jossa väitetty havaitseminen tapahtuu visuaalisesti.[2]

Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selvänäköön pystyvät tieteellisissä kokeissa satunnaista arvaamista useammin aivan tavalliset vapaaehtoiset. Tutkija Dean Radinin mukaan selvänäköisyystestien meta-analyysi 1900-luvulta osoitti tilastollisesti merkittävän selvänäön olemassaolon.[3] Radinin mukaan kielteiset asenteet estävät asian tutkimista, vaikka tieteellisessä mielessä "todistus" ei ole enää relevantti, vaan "kuinka se toimii". Toinen Radinin ja Roger Nelsonin tekemä meta-analyysi on löytänyt tilastollisesti merkittävän vaikutuksen telekinesiakokeissa.[4] Selvänäköisyyttä on tutkittu myös mm. Faradayn häkissä.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. Ihmeellinen maailma – selvänäkeminen.
  3. Dean Radin: The conscious universe: The scientific truth of psychic phenomena. {{{Julkaisija}}}. 0061778990. (englanniksi)
  4. Dean Radin & Roger Nelson: Meta-analysis of mind-matter interaction experiments: 1959 to 2000 (pdf) Viitattu 18.2.2011.
  5. Kogan I, "Information theory analysis of telepathic communication experiments", Radio Engineering, vol. 23, March 1968, s. 122.
Tämä harrastuksiin tai vapaa-aikaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.