Santalankorpi
| Sijainti | |
|---|---|
| Pinta-ala |
73 ha |
| Tyyppi | |
|---|---|
| Perustettu |
1998 |
Santalankorpi on kaksiosainen Natura-alue Hangon Santalassa. Luonnonsuojelualueen koko on 73 hehtaaria ja se sijaitsee Hankoniemen keskiosassa. Alue on nuorta keidassuota, jossa ruoikko on monin paikoin valtalaji.[1]
Santalankorven Natura-alue muodostuu kahdesta osasta: pohjoisemmasta Sandkärristä ja eteläisemmästä Luhtakorvesta. Sandkärr on suurimmaksi osaksi kangaskorpea, jossa on paikoin avoimempaa nevaa. Luhtakorpi on enimmäkseen lehtomaista turvekangasta.[1] Seutu oli laitumena, niittynä ja peltona 1950-luvulle asti. Luhtakorven niittyjä on niitetty säännöllisesti 1990–2000-luvuilla ja aluetta on ennallistettu.[2] Luhtakorven eteläosassa on Henriksbergin suo, puolen hehtaarin kokoin yksityinen luonnonsuojelualue.[1]
Luhtakorvessa kasvaa Suomen suurin, tuhansien yksilöiden suuruinen, luhtaorvokkiesiintymä. Ensimmäinen havainto luhtaorvokista Hangon Santalasta on, kun Seppo Eurola löysi kasvia vuonna 1951 tehdessään valtakunnallista metsieninventointia. Kalevi Keynäs löysi Santalan–Tvärminnen luhtaorvokkiesiintymän vuonna 1981. Pääesiintymä löytyi vuonna 1983.[2]
Luhtakorpi ostettiin valtiolle vuonna 1984.[2] Santalankorven soidensuojelualue perustettiin vuonna 1985.[1] Santalankorven Natura-alue perustettiin vuonna 1998.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Santalankorpi Ymparisto.fi. 25.7.2013. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, ELY-keskus ja AVI. Viitattu 17.7.2017. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d Ranta, Pertti & Siitonen, Mikko: Luhtaorvokki Suomessa 1851–2011 (PDF) (Verkkoliite) Lutukka. 2011, vsk. 27. Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yksikkö. Viitattu 17.7.2017.