San Fulgencio (1787)
| San Fulgencio | |
|---|---|
.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Reales Astilleros de Esteiro, Ferrol |
| Kölinlasku | 1787 |
| Laskettu vesille | 27. marraskuuta 1787 |
| Palveluskäyttöön | 10. huhtikuuta 1788 |
| Loppuvaihe | tuhoutunut 1814 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
2 427 t 1 466 t (arqueo) |
| Pituus | 48,84 m (köli) |
| Leveys | 15,09 m |
| Syväys | 6,99 m |
| Miehistöä | 472 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
alempi tykkikansi: 26 × 24 naulan tykkiä ylempi tykkikansi: 28 × 12 naulan tykkiä puolikansi: 10 × 8 naulan tykkiä etukansi: 2 × 8 naulan tykkiä |
San Fulgencio oli Espanjan laivaston vuonna 1787 vesille laskettu San Fulgencio -luokan kaksikantinen 64-tykkinen linjalaiva.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: San Fulgencio -luokka
José Romero y Fernández de Landan suunnittelema alus tilattiin 16. toukokuuta 1786 Reales Astilleros de Esteirolta Ferrolista, missä köli laskettiin seuraavana vuonna. Alus laskettiin vesille 3. marraskuuta 1787 ja otettiin palvelukseen 10. huhtikuuta 1788.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus kuljetti 10. tammikuuta 1788 Majorcalle fregatti Santa Florentinan kanssa sotilaita Barcelonasta. Alus saapui 17. huhtikuuta Cartagenasta Cádiziin, missä se liitettiin Córdovan testilaivueeseen, jonka aluksina olivat San Ildefonso ja priki Galgo. Aluksen pohja kuparoitiin 19. kesäkuuta 1788 San Luisin telakalla Cádizissa. Se oli helmikuussa 1789 Tejadan laivueessa. Alus lähti lokakuussa Ferrolista ja saapui 3. marraskuuta Cádiziin, mistä se lähti joulukuussa Cartagenaan. Alus lähti tammikuussa 1790 Cartagenasta fregatti Mahonesan kanssa Majorcalle, mistä ne jatkoivat Barcelonaan noutamaan sotilaita. Ne saapuivat 29. tammikuuta Majorcalle joukkojen kanssa ja uudelleen 20. helmikuuta. Alus oli maaliskuussa Mahónissa kuljettamassa fregattien Mahonesan ja Santa Brígidan kanssa joukkoja.[1]
Alus lähti 3. huhtikuuta 1790 Cartagenasta Borjan testilaivueen kanssa. Se partioi Europan sekä fregattien Santa Teresan, Perlan, Junon ja Santa Dorotean kanssa Välimerellä päällikkönään Souza. Alus palasi 30. toukokuuta partiomatkalta laivueen mukana Cádiziin, missä se liitettiin kesäkuussa Nootkan sotaretkeä varten koottuun laivastoon. Alus lähti heinäkuussa 1790 Cádizista Socorron laivueessa. Se lähti 14. syyskuuta 1790 Cádizista piirittämään Ceutaa Morenon laivueessa, jonka muut alukset olivat Firme ja Glorioso sekä fregatit Nuestra Señora de la Soledad ja Santa Brígida. Laivue saapui Algecirasiin, mistä se kuljetti sotilaita ja tarvikkeita Ceutaan. Laivue oli 27. lokakuuta Mezalquivirissa. Vuonna 1793 alus oli Cartagenassa reservissä.[1]
Alus lähti 23. kesäkuuta 1793 Cartagenasta fregattien Dianan ja Florentinan kanssa Rosasinlahdelle tukemaan maajoukkoja taistelussa ranskalaisia vastaan. Se liittyi 1793 Lángaran laivastoon. Alus oli Rosasinlahdella, missä olivat myös Morenon lippulaiva San Felipe Apóstol, San Julían ja fregatti Santa Florentina. Alus saapui 1. syyskuuta 1793 Touloniin Morenon laivueessa, joka kuljetti espanjalaisia joukkoja. Alus suojasi 5. syyskuuta Toulonista tarvikkeita kuljettaneen saattueen Italiaan. Se palasi 27. syyskuuta Touloniin saattaen 14 tarvikkeita kuljettanutta kauppalaivaa. Alus kuljetti lokakuussa Toulonista vehnää Sardiniaan, mutta vaurioiduttuaan myrskyssä se joutui menemään Calleriin. Alus kuljetti Toulonista vehnää Máhoniin. Alus saapui joulukuussa Cartagenaan, mistä se lähti huhtikuussa 1794 Livornoon Lángaran alaisuudessa. Alus kuljetti 11. heinäkuuta Lángaran alaisuudessa tarvikkeita Rosasinlahdelle. Vuonna 1794 alus oli Mahónissa ja Cádizissa. Alus saapui 21. syyskuuta Cartagenaan mukanaan kolme vallattua alusta.[1]
Syyskuussa 1794 alus oli Cádizissa, mistä se kuljetti 28. joulukuuta täydennyksiä Callaoon. Alus palasi 30. joulukuuta vuotavana Cádiziin, mistä se lähti 4. helmikuuta 1795 uudelleen Callaoon. Alus saapui 17. helmikuuta Tenerifalle, mistä se lähti 18. helmikuuta. Alus saapui 11. kesäkuuta Montevideoon kunnostettavaksi vaurioiduttuaan Kap Hornissa. Alus lähti Montevideosta fregattien Santa Rosalían ja Nuestra Señora del Carmenin kanssa. Laivue saapui 30. kesäkuuta Cádiziin mukanaan lähes seitsemän miljoonaa pesoa. Alus oli 1796-1798 Mazarredon laivastossa Britannian kuninkaallisen laivaston saartamana Cádizissa.[1]
Alus suojasi 1798 Cádizista kuusi sotilaita, elohopeaa ja hyödykkeitä kuljettanutta rahtialusta Cartagena de Indiasiin, kun se onnistui San Ildefonson sekä fregattien Ceresin, Nuestra Señora de la Asunciónin, Ifigenian, Dianan ja Ranskan laivaston Vestalin kanssa välttämään saartolaivaston. Aluksen miehistö valtasi 1. tammikuuta 1799 16-tykkisen kaapparikorvetin. Alus palasi 17. tammikuuta 1799 yksin Cartagena de Indiasiin La Guairasta, jonne se oli kuljettanut sotilaita tarvikkeineen. Alus saapui 7. helmikuuta yksin Veracruziin, mistä se lähti 28. maaliskuuta San Ildefonson sekä fregattien Esmeraldan, Santa Claran, Medean, Junon ja Anfitriten kanssa Havannaan. Osastoon kuului lisäksi kaksi pienempää alusta. Osasto saapui 15. huhtikuuta saattueen kanssa Havannaan mukanaan lähes seitsemän miljoonaa pesoa. Alus kuljetti 17. huhtikuuta Esmeraldan, Santa Claran ja Medean kanssa Havannasta varat edelleen. Laivue saapui 15. toukokuuta Satoñaan, mistä se suojasi kesäkuussa seitsemän rahtilaivan saattueen Santanderiin. Laivue suojasi 4. heinäkuuta Santanderista 67 kauppalaivan saattueen, jonka kanssa se saapui 10. heinäkuuta Ferroliin. Alus oli elokuussa 1800 Ferrolissa, missä se sijoitettiin reserviin.[1]
Alus oli 1804-1805 Grandallanan laivastossa. Se saapui 20. toukokuuta 1805 Gravinan laivastossa Cádiziin. Aluksen miehistö siirrettiin 9. syyskuuta 1805 Cádizissa Santa Analle. Alus oli kesäkuussa 1808 Cádizissa Rosilyn antautuessa. Alus lähti 1. lokakuuta 1808 Cádizista Callaoon, jonne se saapui 29. tammikuuta 1809. Alukseen liittyi fregatti Astrea, jonka kanssa se kuljetti 27. huhtikuuta 1809 Callaosta kuusi miljoonaa pesoa. Ne saapuivat 17. elokuuta Cádiziin, jossa alus joutui 18. huhtikuuta 1810 Ranskan joukkojen piirittämäksi. Alus menetti 15. toukokuuta 1810 Cádizissa kovassa myrskyssä ankkurinsa. Alus lähti 18. toukokuuta Cádizista Havannaan, missä se oli 1810-1814. Huollon puutteessa alus upposi 1814 Havannassa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Winfield, Rif; Tredrea, John; Garcia-Torralba Pérez, Enrique & Blasco Felip, Manuel: Spanish Warships in the Age of Sail 1700-1860: Design, Construction, Career and Fates. Seaforth Publishing, 2023. ISBN 978-1-5267-9078-1. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| San Fulgencio - San Leandro - San Pedro de Alcántara |
| Edeltäjä: Santo Domingo -luokka – Seuraaja: Asia |