Salmin lahjoitusmaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Salmin lahjoitusmaa on aikoinaan ollut Suomen laajin lahjoitusmaa. Alue kuuluu nykyisin Venäjään.[1]

Salmin lahjoitusmaa käsitti Salmin, Suojärven ja Korpiselän ja osia Ruskealasta, vuonna 1833 yhteensä 491 taloa ja noin puoli miljoonaa hehtaaria. Se oli lahjoitettu usein erinä venäläisille kauppiasveljeksille. He myivät siitä suurimman osan Venäjän vuorihallitukselle. Suomen valtio osti ne 1873 lukuun ottamatta Annantehdasta ja sen metsäalueita. Tarton rauhassa 1920 nekin siirtyivät Suomen valtiolle. Lunastetut maat myytiin 1921 talonpojille.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 7 p. 984
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.