Saksanampiainen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Saksanampiainen
Echte wespe.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya[1]
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Pistiäiset Hymenoptera
Alalahko: Hoikkatyviset Apocrita
Yläheimo: Ampiaismaiset pistiäiset Vespoidea
Heimo: Ampiaiset Vespidae
Alaheimo: Vespinae
Suku: Vespula
Laji: germanica
Kaksiosainen nimi
Vespula germanica
Fabricius, 1793
Levinneisyyskartta
German Wasp distribution map.png
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Saksanampiainen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Saksanampiainen Commonsissa

Saksanampiainen (Vespula germanica) on laji ampiaisten heimossa ja Vespinae-alaheimossa. Se on monilla alueilla tunnettu vieraslaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksanampiainen on noin 13 millimetriä pitkä ja väritykseltään keltaisen ja mustankirjava. Ulkoisesti laji muistuttaa hyvin paljon yleisempää yleistä ampiaista (Vespula vulgaris), mutta lajit on helppo erottaa pään etuosan kuviosta, joka saksanampiaisella muodostuu kolmesta erillisestä mustasta pisteestä. Lisäksi verkkosilmän etuosaa kohti ulottuva kieleke on kokonaan keltainen.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkujaan Euroopasta ja Pohjois-Afrikasta kotoisin oleva ampiaislaji, joka on ihmisen toimesta levinnyt laajalti mm. Australiaan[2] ja Amerikkoihin[3][4][5][6]. Myös Suomessa saksanampiainen on tulokaslaji. Sen on todettu pesineen manner-Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 2005, joskin lajin arvellaan eläneen vakituisesti Ahvenanmaalla jo tätä aikaisemmin[5]. Lajia tavataan toistaiseksi vasta Lounais- ja Etelä-Suomessa, mutta kesällä 2010 Aurajoen rannan ampiaispyydyksissä sitä oli jo ampiaisista toiseksi eniten.[7][8]

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täysikasvuiset ampiaiset elävät kukkien medellä, mutta saalistavat myös muita hyönteisiä, etenkin toukkiensa ravinnoksi. Muiden ampiaislajien tapaan vain kuningattaret talvehtivat muiden yksilöiden kuollessa viimeistään ensimmäisten syyspakkasten myötä[5]. Talvehtiakseen kuningatar jättää pesän ja hakeutuu johonkin paikkaan. Saksanampiainen on tunnettu kookkaista, pallomaisista pesistään[6]. On jopa sanottu että pesanto on erikoinen, kuin tatti väärinpäin, ja aivan eri värinen kuin suomalaisilla ampiaisilla.[9] Alueilla, joilla talvi ei tuhoa yhdyskuntaa pesää saatetaan asuttaa useita vuosia ja siihen saattaa kuulua useita kymmeniä tuhansia yksilöitä. Tällaisen pesän häiritseminen voi olla koloniaa puolustavien yksilöiden suuren määrän vuoksi hengenvaarallista, mikä on luonut saksanampiaiselle maineen "tappaja-ampiaisena", vaikka itse ampiainen ei ole tavallista ampiaista vaarallisempi[2][5][6]. Pohjoisempana pesän halkaisija on 20–30 cm, ja tavalliseen yhdyskuntaan kuuluu noin 3 000 yksilöä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. UniProt: Taxonomy 2002-2014. UniProt Consortium. Viitattu 24.1.2014. englanniksi
  2. a b http://museumvictoria.com.au/wasps/
  3. http://ohioline.osu.edu/hyg-fact/2000/2075.html {vanhentunut linkki}
  4. http://web.archive.org/web/20030923015241/http://www.inta.gov.ar/bariloche/ssd/nqn/ecologiadeinsectos/pdfs/D'adamo2002.PDF {vanhentunut linkki}
  5. a b c d STT: Tulokaslaji Iltalehti. 5. syyskuuta 2010. Viitattu 24.1.2014. suomeksi
  6. a b c Csiro: The picnickers nightmare: European wasp csiro.au. 1. marraskuuta 2008. Viitattu 24.1.2014. englanniksi
  7. Ampiaisia valtavasti viime kesää enemmän, Helsingin Sanomat, 24.8.2010 sivu A 8
  8. STT: Saksanampiainen leviää Suomeen HS.fi. 5. syyskuuta 2010. Viitattu 24.1.2014. suomeksi
  9. http://www.inra.fr/hyppz/RAVAGEUR/6vesger.htm