Saccherin nelikulmio
Saccherin nelikulmio on sellainen nelikulmio, jossa on kaksi suoraa kulmaa ja kaksi keskenään yhtäpitkää sivua. Mielenkiintoisia tuloksia saadaan tarkastelemalla kahden jäljelle jäävän kulman suuruutta.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Saccherin nelikulmio on nimetty italialaisen jesuiittamatemaatikon Girolamo Saccherin (1667-1733) mukaan. Hän käytti nelikulmiota yrittäessään epäsuorasti todistaa Eukleideen paralleelipostulaattia. Saccheri tarkasteli tapauksia, joissa jäljelle jäävät kulmat oletetaan joko tylpiksi tai teräviksi. Tylppien kulmien tarkastelu johti selvästi ristiriitaan, mutta terävien kulmien tapaus jäi epäselväksi. Saccheri kuitenkin väitti päätyneensä tässäkin tapauksessa ristiriitaan, mikä olisi todistanut kulmien voivan olla ainoastaan suoria. Itse asiassa Saccheri ei onnistunut osoittamaan paralleelipostulaatin välttämättömyyttä, vaan loi pohjan myöhemmälle epäeuklidiselle geometrialle.
Saccherin nelikulmio absoluuttisessa geometriassa [muokkaa]
Tarkastellaan ensin Saccherin nelikulmiota absoluuttisessa geometriassa, eli tilanteessa, jossa suorien yhdensuuntaisuudesta ei tehdä mitään oletusta. Tällöin jäljelle jäävät kulmat ovat yhtäsuuret.
Todistus [muokkaa]
Olkoon nelikulmio
Saccherin nelikulmio, kuten kuvassa. Olkoot kulmat
ja
suoria, ja olkoot
.
Piirretään halkaisijat
ja
.
Tällöin muodostuu kaksi yhtenevää kolmiota:
ja 
Näin ollen halkaisijat
ja
ovat keskenään yhtäpitkät.
Nyt kolmioilla
ja
on kolme yhtäpitkää sivua, joten ne ovat yhtenevät.
Siis kulmat
ja
ovat yhtäsuuret.
Saccherin nelikulmio euklidisessa geometriassa [muokkaa]
Tarkastellaan nyt luonnollista, euklidista tapausta, eli kun paralleelipostulaatti on voimassa. Tällöin päädytään intuitiivisesti selvään tulokseen eli, että Saccherin nelikulmion kaikki kulmat ovat suoria.
Todistus [muokkaa]
Lähdetään liikkeelle samanlaisesta Saccherin nelikulmiosta kuin absoluuttisen geometrian tapauksessa.
Merkitään suoraa kulmaa lyhyesti symbolilla 
Nyt koska
niin suorat
ja
ovat yhdensuuntaiset, toisin sanoen ne eivät leikkaa toisiaan.
Tällöin 
Siis 
Samalla tavalla todistetaan, että 
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- Greenberg, M.J.: Euclidean and Non-Euclidean Geometries. W. H. Freeman and Company, 1974. ISBN 0-7167-0454-4.
- Paralleelipostulaatti Petteri Harjulehto, Matematiikkalehti Solmu.
- Euclid's Elements Clark University.
- Matematiikan historia Matti Lehtinen, Matematiikkalehti Solmu.
Sivulta puuttuu 