S-tähti
S-tähti on viileä jättiläistähti, jonka kaasukehässä on suunnilleen yhtä paljon hiiltä ja happea. Yhdysvaltalainen tähtitieteilijä Paul W. Merrill määritteli S-tähdet vuonna 1922.[1] Zirkoniummonoksidin spektriviivat ovat S-tähtien luonteenomainen piirre.[2]
S-tyypin tähdet ovat hiilitähtien (enemmän hiiltä kuin happea) ja normaalien tähtien (enemmän happea kuin hiiltä) välimuoto. Ne jaetaan kahteen ryhmään: sisäsyntyisiin (engl. intrinsic) ja ulkoisiin (engl. extrinsic) S-tähtiin. Sisäsyntyisissä S-tähdissä konvektio nostaa fuusion ja hitaan neutronisieppauksen tuottamia alkuaineita tähden pintakerroksiin, kun taas ulkoisissa S-tähdissä ne ovat seurausta aineen kulkeutumisesta kaksoistähden toisena osapuolena olevasta valkoisesta kääpiöstä, joka on asymptoottihaarassa olleen tähden jäänne.[3]
Sisäsyntyiset S-tähdet kuuluvat asymptoottihaaran kirkkaimpaan osaan. Ne viettävät alle miljoona vuotta tässä vaiheessa. Monet niistä ovat muuttuvia tähtiä joilla on pitkä jakso. Ulkoiset S-tähdet ovat vähemmän valovoimaisia ja pitempi-ikäisiä, ja ne ovat usein pienemmän amplitudin puolisäännöllisiä tai epäsäännöllisiä muuttujia. S-tähdet ovat suhteellisen harvinaisia; sisäsyntyiset S-tähdet muodostavat alle 10 % yhtä valovoimaisista asymptoottihaaran tähdistä, ja ulkoiset S-tähdet ovat vielä harvinaisempia.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Paul W. Merrill: Stellar spectra of class S. Astrophysical Journal, 1922, 56. vsk, s. 457-482. doi:10.1086/142716. Bibcode:1922ApJ....56..457M. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Philip C. Keenan: Classification of the S-Type Stars. Astrophysical Journal, 1954, 120. vsk, s. 484. doi:10.1086/145937. (englanniksi)
- ↑ P. S. Chen, J. Y. Liu1, ja H. G. Shan: A New Infrared Photometric Study of Intrinsic and Extrinsic S-type Stars. The Astronomical Journal, 2019, 158. vsk, nro 1. doi:10.3847/1538-3881/ab2334. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.4.2023. (englanniksi)