Ruuan valta
Käsitteellä ruuan valta viitataan politiikassa maatalouden käyttöön poliittisena välineenä, jonka avulla valtio tai joukko valtioita tarjoaa tai pidättäytyy tarjoamasta tuotteita toisille valtioille vaikuttaakseen näiden valtioiden toimintaan. OPEC tunnisti toiminnan yhtenä aseena, kun öljyä käytettiin poliittisena aseena. Ruualla on merkittävä vaikutus valtion poliittiseen toimintaan. Valtio yleensä pyrkii takaamaan kansalaisilleen ruuan saannin.
Ruuan valta on osa ruokapolitiikkaa. Ruuan valtaa käytetään usein esimerkiksi kauppasaartojen muodossa. Maailman neljä suurinta ruuan vallan käyttäjää ovat Yhdysvallat, Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti. Yhdysvallat näyttää käyttävän ruuan valtaa rangaistuskeinona. Useat Afrikan valtiot käyttävät ruuan valtaa alueellisella tasolla.
Historiallinen tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maailmassa on neljä valtiota, joiden maataloustuotteiden vienti riittää ruuan vallan käyttämiseen: Yhdysvallat, Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti. Huonojen satokausien sattuessa ruuan tuojavaltiot joutuvat tukeutumaan näihin valtioihin, jotka voivat näin ollen käyttää ruokaa myös muiden tavoitteiden edistämiseen. Ruuan viejävaltiot eivät yleensä pidättäydy ruuan viemisestä ulkomaille, johtuen kotimaisten tuottajien vaatimuksista.
Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruokapolitiikka kattaa ruuan tuotannon, valvonnan ja sääntelyn, tarkastuksen sekä jakelun. Politiikkaan voivat vaikuttaa eettiset, kulttuurilliset, lääketieteelliset ja ympäristölliset kiistat.
Yhdysvaltain maatalousministeri Earl Butz sanoi vuonna 1974 "Ruoka on ase". OPEC oli käyttänyt öljyä poliittisena aseena, mikä avasi mahdollisuuden myös ruuan käyttämiseen vastaavalla tavalla. Ruuan valtaa voidaan käyttää myös käänteisesti, tuojavaltio voi kieltäytyä vastaanottamasta ruokaa ilman poliittisia myönnytyksiä. Tällä olisi sama vaikutus kuin, jos viejävaltio kieltäytyisi ruuan viemisestä.
