Rihmanaava

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rihmanaava
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kotelosienet Ascomycota
Alakaari: Pezizomycotina
Luokka: Lecanoromycetes
Alaluokka: Lecanoromycetidae
Lahko: Maljajäkälät Lecanorales
Heimo: Karpeet Parmeliaceae
Suku: Naavat Usnea
Laji: longissima
Kaksiosainen nimi

Usnea longissima
Ach.

Synonyymit

Dolichousnea longissima

Katso myös

  Rihmanaava Wikispeciesissä
  Rihmanaava Commonsissa

Rihmanaava (Usnea longissima syn. Dolichousnea longissima) on maailman pisin jäkälä, jonka lähes haaraton sekovarsi venähtää jopa kolmimetriseksi.[1] Laji ei yleensä kiinnity kasvualustaan yhdestä pisteestä vaan roikkuu vyyhtenä puun oksilla. Rihmanaava on perusväriltään kalpean kellanvihreä tai -harmaa.[2] Aiemmin rihmanaavaa on esiintynyt Suomessa muutamissa paikoissa, mutta se lienee sittemmin hävinnyt Suomesta.[1]

Rihmanaavan jäkäläaineena eli sekundaarisena aineenvaihduntatuotteena esiintyy diffraktahappoa (C20H22O7) ja skvamaattihappoa (C19H18O9).[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kurtto, Arto ym.: Suomalaisen luonto-opas. Yli 500 Suomen luonnon kasvia ja eläintä, s. 186. Tammi, 1996. ISBN 951-30-6601-0.
  2. Rihmanaava – Usnea longissima Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 29.11.2022.
  3. Stenroos, S., Ahti, T., Lohtander K. & Myllys, L.: Suomen jäkäläopas, sivu 482. Helsinki: Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo, 2011. ISBN 978-952-10-6804-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]