Richard Roberts (insinööri)
Richard Roberts (22. huhtikuuta 1789 – 11. maaliskuuta 1864) oli brittiläinen insinööri.[1] Hänen kehittämiään hienomekaanisia työstökoneita pidetään valmistustekniikan ja massatuotannon alkuna.
Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Roberts syntyi Llanymynechissä Englannin ja Walesin rajalla. Hänen isänsä William Roberts oli suutari, joka toimi myös siltamaksun kerääjänä. Paikallinen pappi antoi Richardille koulutusta. Richard aloitti varhain työnteon lautturina Ellesmeren kanavalla. Myöhemmin hän työskenteli myös kalkkikivilouhoksella. Hän sai opastusta piirtämiseen tietöitä tehneeltä maanmittaajalta.
Roberts sai työpaikan muotin tekijänä Bradleyn rautavalimosta Staffordshiressä ja luultavasti vuonna 1813 pääsi työnjohtoasemaan Horselyn muottipajassa Tiptonissa. Hän opetteli sorvausta, kärrynpyörän- ja myllyjenkorjausta. Välttääkseen armeijapalvelun hän lähti Liverpooliin. Roberts ei kuitenkaan löytänyt sieltä töitä, muutti Manchesteriin ja päätyi lopulta armeijaa paetessaan Lontooseen Henry Maudslayn työntekijäksi koneistajana ja sorvaajana. Maudslayn palveluksessa hän omaksui esimiehensä ajatuksen, jonka mukaan tarkkojen työstökoneiden tärkein merkitys oli korvata käsityö mekaanisilla ratkaisuilla.
Kun Napoleonin joukot oli voitettu 1816, armeijan uhka poistui ja Roberts palasi pohjoiseen ja asettui Manchesteriin, missä perusti sorvausta tarjoavan työpajan. Sorvi oli makuuhuoneessa, ja vaimo pyöritti alakerrassa isoa pyörää, josta sorvi sai voimansa. Hän siirtyi pian uuteen kauppataloon Pool Foldissa, missä häntä kuvattiin sorvin ja työkalujen tekijänä.
Robertsin työstökoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Roberts rakensi suuren valikoiman työstökoneita, joista osa oli hänen itse suunnittelemiaan. Ensimmäinen kone oli hammaspyörien jyrsin. Tarkistakseen hampaiden mitat hän alkoi käyttää kulma-asteikolla varustettua kulmamittainta, jota hän kehitti ja myi muille insinööreille. Jyrsimen periaatteen Roberts sai Maudsleyllä, jossa sellainen oli käytössä. Vuonna 1817 Roberts teki sorvin, jonka runko oli miltei kaksi metriä pitkä ja tehty valuraudasta.[2] Koneessa oli vaihde pyörimisnopeuksien alueen kasvattamiseksi ja liukuva teräpakka, jota voitiin siirtää ajoruuvilla. Samana vuonna hän teki tasojyrsimen. Tasopintojen teko oli aikaisemmin ollut työlästä käsityötä. Kutomakoneensa menestyksen jälkeen vuonna 1825 hän teki kalvaimen kiilaurien työtämiseksi kiilaliitoksia varten, joiden avulla hammaspyörä kiinnitetään akseliin.
Robertsin tekstiilikoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1822 Roberts patentoi kutomakoneen, joka oli tehty kokonaan metallista ja toimi suurella nopeudella. Tätä kutomakonetta pidetään ensimmäisenä, jossa pystyttiin automatisoimaan kutomisen neljä vaihetta, viriön avaaminen loimilankoja nostamalla, sukkulan heitto viriön läpi, luhalla lyöminen eli kankaan kuteiden kiristys ja valmiin kankaan vetäminen rullalle ja samalla loimitukin vapautus. Robertsin kone oli ensimmäinen rautaiselle rungolle rakennettu ja siinä hyödynnettiin osien vaihtokelpoisuutta. Haasteena kutomakoneessa on pitää lankojen jännitys tasaisena langan katkeamisen estämiseksi, minkä Roberts oli ratkaisut omalla vetomekanismilla. Kutomakoneessa oli myös sukkulan jarru, joka havaitsi langan katkeamisesta johtuvan sukkulan pysähtymisen ja pysäytti koneen.[3] Vuonna 1825 näitä tehtiin jo 4 000 vuodessa.
Robertsin kuuluisin kone on hänen 1824 keksimänsä automaattinen kehruukone. Näitä tehtiin satoja ja Roberts alkoi käyttää paljon malleja ja tulkkeja vakioidakseen tuotannon.
Viimeiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Roberts ei ollut kovin menestysekäs yrittäjänä, ja hänen yrityksensä teki konkurssin 1852. Hän jatkoi konsultoivana insinöörinä ja keksijänä elämänsä loppuun ja sai 18 patenttia. Vuonna 1860 hän siirtyi Lontooseen, missä joutui varattomaksi. Hän kuoli tyttärensä hoivissa 1864. Tytär sai myöhemmin eläkkeen isänsä ansioiden tunnustamisen vuoksi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Richard Roberts Encyclopedia Britannica. Viitattu 25.8.2012.
- ↑ Chaline, Eric: 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa (50 Machines that Changed the Course of History), s. 12–13. Quid Publishing, (suom. versio Moreeni 2013), 2012. ISBN 978-952-254-160-4. Suomi
- ↑ Chaline, Eric: 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa (50 Machines that Changed the Course of History), s. 23. Quid Publishing, (suom. versio Moreeni 2013), 2012. ISBN 978-952-254-160-4. Suomi
| ||||||||||||||||||
