Remorat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Remorat
Isoremora (Echeneis naucrates)
Isoremora (Echeneis naucrates)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Alalahko: Percoidei
Heimo: Remorat
Echeneidae
Suvut[1] ja lajit[2]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Remorat Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Remorat Commonsissa

Remorat (Echeneidae) on ahvenkaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan kaikista lämpimistä ja lauhkeista valtameristä.

Taksonomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisimmat remorojen heimoon kuuluvat fossiilit on ajoitettu oligoseenikauden loppupuolelle. Nykyään heimossa elää 8 lajia, jotka jaetaan 4 sukuun. Remorat ovat läheistä sukua dolfiineille (Coryphaenidae) ja oka-ahvenille (Rachycentridae) ja muodostavat eräiden kalatieteilijöiden mukaan monofyleettisen ryhmän.[3][1]

Anatomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Remorat ovat pituudeltaan noin 17–100 cm pitkiä ja suurin laji on isoremora ja pienikokoisin on valkoremora. Ruumiinmuodoltaan ne ovat hoikkia ja pitkulaisia kaloja, joiden tunnusmerkillisin piirre on etumaisesta selkäevästä kehittynyt imulevy. Selkäevä sijaitsee ruumiin takaosassa ja on muodoltaan kolmiomainen, peräevä on pitkä ja pyrstöevä suora. Remoralajien leuat ovat leveät ja alaleuka työntyy yläleukaa pidemmälle. Lajeilta puuttuu uimarakko. Väriltään remorat ovat tyypillisesti ruskehtavan harmaita ja ruumiissa voi olla myös vaaleampia tai tummempia vaakaraitoja.[3][1][4][5]

Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Remoroja tavataan kaikista valtameristä ja ne elävät tyypillisesti lähellä rannikkoa lämpimissä vesissä. Toisinaan niitä tavataan myös lauhkeissa vesissä, jonne ne kulkeutuvat isäntäeläimiinsä kiinnittyneenä. Remoralajit kiinnittyvät imulevynsä avulla haihin, valaisiin, merinisäkkäisiin, kilpikonniin ja toisinaan myös sukeltajiin. Osa lajeista on hyvin spesifisiä isäntälajiensa suhteen esimerkiksi valkoremora kiinnittyy lähinnä paholaisrauskuihin, valasremora valaisiin ja marliiniremora purjekalojen heimon lajeihin. Echeneis-suvun lajit, kuten isoremora, uivat usein myös vapaana, eivätkä kiinnittyneenä isäntiinsä haihin, mutta pienemmät lajit viettävät suurimman osan elämästään kiinni isännässään.[3][1][4][5][6]

Remorat kiinnittyvät haihin ja muihin isäntäeläimiinsä lähinnä siksi, että se on helppo tapa liikkua vedessä. Ne voivat napata isäntäeläimensä saaliin tai syödä sen saaliintähteitä, mutta ne pyydystävät myös itse kaloja sekä syövät loisia isäntänsä iholta. Valkoremorat elävät paholaisrauskujen kidus- ja suuonteloissa. Remoralajien kutuaika ajoittuu kesälle ja syksyn alulle.[3][4][5][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Joseph S. Nelson: Fishes of the world, s. 361. John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.11.2011). (englanniksi)
  2. Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
  3. a b c d Family Echeneidae (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). Viitattu 15.11.2011. (englanniksi)
  4. a b c Echeneidae FAO. Viitattu 15.11.2011. (englanniksi)
  5. a b c Robert Burton: International Wildlife Encyclopedia, s. 2148-2149. Marshall Cavendish, 2002. ISBN 978-0761472667. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.11.2011). (englanniksi)
  6. a b Gene S. Helfman, Bruce B. Collette, Douglas E. Facey & Brian W. Bowen: The diversity of fishes, s. 304. John Wiley and Sons, 2009. ISBN 978-1-4051-2494-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.11.2011). (englanniksi)
Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.