Reino Raitasaari
Reino Kalevi Raitasaari (27. kesäkuuta 1927 Joroinen[1] – 23. tammikuuta 2014 Hämeenlinna)[2] oli suomalainen upseeri, joka toimi muun muassa useissa YK-tehtävissä ja Panssarikoulun johtajana.
Raitasaaren vanhemmat olivat vääpeli Niilo Raitasaari ja Helmi Immonen. Hänen puolisonsa vuodesta 1952 oli Kaija Sirkiä.[1]
Raitasaari tuli ylioppilaaksi Hämeenlinnan yhteiskoulusta 1947, Kadettikoulusta hän valmistui 1949 ja suoritti Sotakorkeakoulun 1961. Maanpuolustuskurssin Raitasaari kävi 1966. Hän toimi 1941–1942 vapaaehtoisena 2. Rajaprikaatissa.[1]
Nuorempana upseerina Jääkäripataljoona 4:ssä Raitasaari toimi 1950–1951 ja Panssaripataljoonassa–Panssarivaunupataljoonassa–Panssarirykmentissä 1951–1954. Komppanianpäällikkö Panssarirykmentissä ja Panssarikoulussa Raitasaari oli 1954–1962 ja sotilastarkkailija Kashmirissa 1962–1964. Kyproksella hän palveli 1964. Raitasaari toimi Panssarirykmentin teknisen toimiston päällikkönä 1964–1965, rykmentin Panssarivaunupataljoonan komentajana 1965–1966, Etelä-Suomen sotilasläänin esikunnan toimistopäällikkönä 1966–1966, puolustusministeriön YK-toimiston päällikkönä 1967–1969, YK:n suomalaisen pataljoonan komentajana Kyproksella 1969–1970, Panssarikoulun johtajana 1970–1971, uudelleen Panssarivaunupataljoonan komentajana 1971–1973 sekä YK:n suomalaisen valmiusjoukon komentajana Siinailla 1973–1976, ennen eroamistaan vakinaisesta palveluksesta viimeksi mainittuna vuonna.[1]
Raitasaari ylennettiin vänrikiksi 1948, luutnantiksi 1950, yliluutnantiksi 1953, kapteeniksi 1956, majuriksi 1963, everstiluutnantiksi 1969 ja everstiksi 1975.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Kadettiupseerit 1920–2000, s. 602. Raitasaari, Reino Kalevi. Helsinki: Kadettikunta ry., Upseeriliitto ry., 2000. ISBN 951-98334-3-9.
- ↑ Reino Raitasaaren kuolinilmoitus (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 23.2.2014, s. C 26. Viitattu 2.8.2018.