Rebetiko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Rebetiko, mon. rebetika, (kreik. ρεμπέτικο, mon. ρεμπέτικα) on eräs kreikkalaisen musiikin laji.

Rebetikot olivat kreikkalaisen alamaailman lauluja, joita lauloivat niin sanotut rebetet (kreik. ρεμπέτης). Rebetet olivat erikoislaatusia ihmisiä, jotka eivät piitanneet yhteiskunnasta. Heitä alkoi näkyä Kreikan vuoden 1821 itsenäisyyssodan jälkeen.

Laulut, joita usein verrataan sellaisiin musiikinlajeihin kuin amerikkalainen blues, ovat täynnä surua, intohimoa, romantiikkaa ja katkeruutta. Ne ovat yleensä laadultaan melankolisia ja kertovat tavallisten ihmisten epäonnisesta elämästä. Monet vanhat rebetikot kertoivat huumeista, etenkin hasiksesta, ja siksi rebetikot kiellettiin. Vasta 1947, kun Manos Hadzidakis toi rebetikon ylempien yhteiskuntaluokkien tietoisuuteen, laulut hyväksyttiin erityiseksi musiikinlajiksi. Damianakos Stathis totesi, että ensi vaiheen rebetikot olivat enimmäkseen kurjaliston laulettua ilmaisua. Suuri osa rebetiko-lauluista on tarkoitettu tanssittaviksi, ja yleisiä tansseja ovat zeibekiko ja chasapiko, mutta niihin kuuluvat myös tsifteteli, karsilamas ja muita tanssilajeja.

Tunnettuja esittäjiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittävimpiä rebetikolaulajia ja -säveltäjiä ovat Panagiotis Tountas, Vaggelis Papazoglou, Giannis Eitziridis ja Manolis Chrisafakis. Seuraavaan sukupolveen kuuluivat Markos Vamvakaris, Kostas Skarvelis, Giannis Papaioannou Kostas Kaplanis ja Vassilis Tsitsanis.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]