Rajaorbitaalit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Rajaorbitaaleiksi kutsutaan molekyylin energiatilaltaan korkeimmalla sijaitsevaa miehitettyä molekyyliorbitaalia ja energiatasoltaan alimmalla sijaitsevaa molekyyliorbitaalia. Niistä käytetään usein akronyymejä HOMO (highest occupied molecular orbital) ja LUMO (lowest unoccupied molecular orbital). Rajaorbitaalien HOMO:n ja LUMO:n välisillä vuorovaikutuksilla voidaan selittää kemiallisten reaktioiden tapahtumista.[1][2][3][4]

Rajaorbitaalit ja kemialliset reaktiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rajaorbitaaliteoria on tärkeä osa erityisesti kemiallisten reaktioiden tapahtumista selitettäessä. Elektronitiheys on suurin HOMO:ssa ja sidoksen muodostumista kuvataan elektronien siirtymisenä HOMO:lta LUMO:lle ja reaktion tapahtuminen edellyttää, että näiden orbitaalien peitto on riittävä. Molekyylissä HOMO on molekyyli elektrofiilisin kohta, jonka kanssa nukleofiilien LUMO vuorovaikuttaa.[3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pericyclic reaction IUPAC GoldBook. Viitattu 07.04.2012. (englanniksi)
  2. Leila Kotama ja Antti Kivinen: Suomalaisten Kemistien Seuran sanastotoimikunnan julkaisuja nro 5: Fysikaalisen orgaanisen kemian sanasto, s. 54. Suomen Kemian Seura, 1983. ISBN 951-9223-20-7. (englanniksi)
  3. a b Jonathan Clayden, Nick Greeves, Stuart Warren, Peter Wothers: Organic Chemistry, s. 118. Oxford University Press, 2008. ISBN 978-0-19-850346-0. (englanniksi)
  4. a b Thomas Engel & Philip Reid: Physical Chemistry. Pearson International, 2006. ISBN 978-0-321-64305-6. (englanniksi)
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.