Rafael Schauman
| Viktor Rafael Schauman | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. syyskuuta 1860 Taivassalo |
| Kuollut | 26. joulukuuta 1946 (86 vuotta) Helsinki |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
 Suomi |
| Sotilasarvo | Kenraalimajuri |
Viktor Rafael Schauman (19. syyskuuta 1860 Taivassalo – 26. joulukuuta 1946 Helsinki[1]) oli suomalainen kenraalimajuri. Hän oli Kadettikoulun ensimmäinen johtaja vuonna 1919, jolloin hänet myös ylennettiin kenraalimajuriksi.[2]
Schaumanin vanhemmat olivat kapteeni, virkatalontarkastaja Knut Otto Schauman (1827–1888)[3] ja Eva Constance Elisabet Holmberg. Hänen puolisonsa vuodesta 1890 oli Ellen Matilda Österblad.[4] Heidän poikansa Erik Rafael Schauman oli keuhkosairauksiin erikoistunut lääkäri, joka avioitui presidentti K. J. Ståhlbergin tyttären Elli Ståhlbergin kanssa.[5]
Schauman valmistui Haminan kadettikoulusta 1882. Hän oli Suomen 2. Turun tarkka-ampujapataljoonan upseeri 1882–1901. Hän oli Säätyvaltiopäivien suojaksi 1905–1906 asetetun suojeluvartion johtaja, valtion poliisikoulun johtaja 1906–1910. Poliisilaitoksen käytettäväksi asetettujen tilojen isännöitsijä - Sandudd Oy:n johtaja 1910–1912, Grankulla Ooy:n johtaja 1912–1914, J. Österblad & co Oy:n johtaja Turussa 1914–1917.[4]
Everstiluutnantti Schauman oli vapaussotaa valmistelevan Sotilaskomitean jäsen elokuusta 1917.[6] Sotilaskomitean jäsenenä hänet valittiin syyskuussa 1917 komiteaan, joka käsitteli suojeluskuntien perustamiskysymystä eli käytännössä oli kysymys asevelvollisuuslain valmistelukomiteasta.[7]
Sisällissodan aikaan keväällä 1918 Schaumanista tuli kenraali Mannerheimin hallituksen ja Etelä-Suomen suojeluskunnan yhdysupseeri, eversti 1918, sotaylioikeuden jäsen 1918, järjestysvallan tarkastaja 1918–1919 ja kadettikoulu järjestäjä ja johtaja 1919. Hän erosi tehtävästä kenraalimajurina.[4]
Schauman omisti Karlebyn tilan (nyk. Kaspersbacka[8]) Porvoon maalaiskunnassa 1901–1902.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Uppslagsverket Finland (Arkistoitu – Internet Archive) (vanha verkkoversio) viitattu 3.1.2016 (arkistoitu Internet Archiveen)
- ↑ Facta 2001, WSOY 1985, 14. osa, palsta 491
- ↑ Veli-Matti Autio: Schauman (1600–)
- ↑ a b c d Aikalaiskirja 1934 (Runeberg.org)
- ↑ Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 586. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
- ↑ Harri Korpisaari: Itsenäisen Suomen puolesta - Sotilaskomitea 1915-1918, s. 179, SKS 2009
- ↑ Anthony F. Upton: Vallankumous Suomessa 1917-1918, osa I, s. 213, Kirjayhtymä 1980
- ↑ Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf)
|
