QR-koodi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Esimerkki QR-koodista joka osoittaa sivulle "http://en.m.wikipedia.org"
QR-koodin kentät:
1. Versio
2. Formaatti
3. Data ja virheenkorjausavaimet
4.1: Asemapaikka
4.2: Kohdistus
4.3: Ajoitus
5. tyhjä kenttä

QR-koodi eli ruutukoodi[1][2] on kaksiulotteinen kuviokoodi. Se eroaa yksiulotteisesta viivakoodista siten, että se sisältää informaatiota sekä vaaka- että pystysuunnassa.[3] QR-koodi on kehitetty japanilaisessa Denso-Wave-nimisessä yhtiössä 1994. "QR" on lyhenne sanoista "Quick Response". Niin kuin nimi kertoo, koodin sisältö on purettavissa ja luettavissa nopeasti.

Vaikka QR-koodit kehitettiin alun perin liukuhihnateollisuuden nopeaksi tuotannonseurantavälineeksi, ne ovat levinneet mobiilikäyttöön matkapuhelimilla. Matkapuhelimilla QR-koodeja luetaan erillisillä, yleensä ilmaisilla sovelluksilla, jotka voi asentaa matkapuhelimeen joko puhelimen valmistajan (esim. Nokia ja Apple) tai puhelimen käyttöjärjestelmän (esim. Android) sovelluskaupan kautta. Windows Phone -puhelimissa QR-koodilukija on osa käyttöjärjestelmää.

Käytännön sovellukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa QR-koodien tunnettuus ja käyttö on kasvussa. Yleisin käyttökohde on informaation välittäminen mobiiliin päätelaitteeseen. Koodin avulla kameralla ja verkkoyhteydellä varustettu päätelaite, esim. puhelin, ohjautuu helposti haluttuun verkko-osoitteeseen (URL). Koodiin voidaan sisällyttää mitä tahansa merkkejä, mutta hyvä yleinen käyttötapa on sisällyttää siihen verkko-osoite. Verkko-osoitteessa voi olla sisältöä ja palveluita, joita käytetään päätelaitteen verkkoselaimella.

Wikipedia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terence Edenin luoma sovellus QRpedia avaa viivakoodin avulla aiheeseen liittyvän Wikipedian sivun. Se tunnistaa mobiililaitteen kielivalinnan ja etsii Wikipedia-artikkelin samalla kielellä. QRpediaa on käytetty museoissa antamaan näyttelyesineistä taustatietoja monella kielellä, ilman että museon seiniä peittävät suurikokoiset tekstitaulut. Esimerkkejä sitä hyödyntäneistä museoista ovat Derbyn kaupunginmuseo ja Fundació Joan Miró.[4]

Kaupalliset palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koodeja voi luoda itse maksutta ilmaisohjelmien[5] avulla tai useissa verkkopalveluissa, mutta vasta koodien yhdistäminen tuotteisiin ja palveluihin mahdollistaa yritystoiminnan. Yritys voi tarjota koodeja tarroina tai painettuina. Samoin koodien hallintapalvelut toimivat verkkopalveluiden kautta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ota QR-koodi tehokäyttöön 10.12.2012. Otavamedia. Viitattu 24.5.2014.
  2. Qr-koodit ovat uusin it-uhka, Tekniikka ja Talous, Niclas Storås 18.12.2012
  3. Tietotekniikan termitalkoot
  4. Lori Byrd Phillips: Going Multilingual with QRpedia 06/2011. MIDEA Marcus Institute for Digital Education in the Arts. Viitattu 17.12.2011. (englanniksi)
  5. QR-enkooderi (GNU LGPL v2.1+)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta QR-koodi.
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.