QR-koodi
Sivulta puuttuu 
QR-koodi on kaksiulotteinen viivakoodi, joka on kehitetty japanilaisessa Denso-Wave nimisessä yhtiössä 1994. "QR" on lyhenne sanoista "Quick Response". Niin kuin nimi kertoo koodin sisältö on purettavissa ja luettavissa nopeasti. QR-koodi on hyvin yleinen Japanissa, se esiintyy laajasti monissa tuotteissa ja on kaikista suosituin tyyppi kaksiulotteista koodeista.
Vaikka QR-koodit kehitettiin alunperin liukuhihnateollisuuden nopeaksi tuotannonseurantavälineeksi, on niiden käyttö levinnyt käyttöön mobiilisti matkapuhelimilla. Matkapuhelimilla QR-koodeja luetaan erillisillä yleensä ilmaisilla sovelluksilla, jotka voi asentaa matkapuhelimeen joko puhelimen valmistajan (esim. Nokia ja Apple) tai puhelimen käyttöjärjestelmän (esim. Android), sovelluskaupan kautta. Windows Phone puhelimissa QR-koodilukija on osa käyttöjärjestelmää.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Käytännön sovellukset
Suomessa QR-koodeja käytetään vielä niukasti, mutta QR-koodien tunnettuus ja käyttö on kasvussa. Yleisin käyttökohde on informaation välittäminen mobiiliin päätelaitteeseen. Koodin avulla kameralla ja verkkoyhteydellä varustettu päätelaite esim. puhelin ohjautuu helposti haluttuun verkko-osoitteeseen (URL). Koodiin voidaan sisällyttää mitä tahansa merkkejä, mutta hyvä yleinen käyttötapa on sisällyttää siihen verkko-osoite. Verkko-osoitteessa voi olla sisältöä ja palveluita, joita käytetään päätelaitteen verkkoselaimella.
Koodeja löytyy vielä harvoista Suomen paikoista, mutta esim. Kolin ja Ruunaa-kosken matkailukohteessa niitä on käytetty.
[muokkaa] Hämeenlinnan kaupunki
Hämeenlinnassa QR-koodeja on asennettu ulkoilualueille, kunnan toimipisteisiin ja yrityksien sisäänkäyntien tuntumaan. Lukemalla viivakoodin matkapuhelimellaan kaupungilla kulkeva matkailija tai paikkakuntalainen saa paikkaan sidottua tietoa matkapuhelimeensa. Hämeenlinnassa viivakoodit avaavat internet-sivun, jonka kautta tarjotaan tietoa kohteesta, esittelyvideoita, musiikkia, opastuksia, linkkejä verkkosivuille ja Google Maps -palveluun rakennettuja karttoja.[1]
[muokkaa] Helsingin kaupunki
Helsingissä QR-koodeja muistuttavia UpCodeja on tulostettu raitiovaunupysäkeille. Viivakoodien kautta saa matkapuhelimeen raitiovaunujen aikataulutietoja. Palvelu on ollut käytössä vuodesta 2007.[2]
[muokkaa] Wikipedia
Terence Edenin luoma sovellus QRpedia avaa viivakoodin avulla aiheeseen liittyvän Wikipedian sivun. Sen tunnistaa mobiililaitteen kielivalinnan ja etsii Wikipedia-artikkelin samalla kielellä. QRpediaa on käytetty museoissa antamaan näyttelyesineistä taustatietoja monella kielellä, ilman että museon seiniä peittävät suurikokoiset tekstitaulut. Esimerkkejä sitä hyödyntäneistä museoista ovat Derbyn kaupunginmuseo ja Fundació Joan Miró.[3]
[muokkaa] Kaupalliset palvelut
Koodeja voi luoda itse aivan maksutta useissa verkkopalveluissa, mutta koodien yhdistäminen tuotteisiin ja palveluihin mahdollistaa yritystoiminnan. Yritys voi tarjota koodeja tarroina tai painettuna. Samoin koodien hallintapalvelut toimivat verkkopalveluiden kautta.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Hämeenlinnan virtuaalinen kulttuuripolku
- ↑ Pysäkkiaikataulut kamerakännykkään Teksniikka ja talous 2007
- ↑ Lori Byrd Phillips: Going Multilingual with QRpedia 06/2011. MIDEA Marcus Institute for Digital Education in the Arts. Viitattu 17.12.2011. (englanniksi)
