QR-koodi
QR-koodi on kaksiulotteinen kuviokoodi. Se eroaa yksiulotteisesta viivakoodista juuri kaksiulotteisen rakenteensa johdosta. QR-koodille on ehdotettu yleisnimeä ruutukoodi.[1][2] QR-koodi on kehitetty japanilaisessa Denso-Wave-nimisessä yhtiössä 1994. "QR" on lyhenne sanoista "Quick Response". Niin kuin nimi kertoo, koodin sisältö on purettavissa ja luettavissa nopeasti. QR-koodi on hyvin yleinen Japanissa, esiintyy laajasti monissa tuotteissa ja on kaksiulotteisten koodien suosituin tyyppi.
Vaikka QR-koodit kehitettiin alun perin liukuhihnateollisuuden nopeaksi tuotannonseurantavälineeksi, ne ovat levinneet mobiilikäyttöön matkapuhelimilla. Matkapuhelimilla QR-koodeja luetaan erillisillä, yleensä ilmaisilla sovelluksilla, jotka voi asentaa matkapuhelimeen joko puhelimen valmistajan (esim. Nokia ja Apple) tai puhelimen käyttöjärjestelmän (esim. Android) sovelluskaupan kautta. Windows Phone -puhelimissa QR-koodilukija on osa käyttöjärjestelmää.
Sisällysluettelo |
Käytännön sovellukset [muokkaa]
Suomessa QR-koodeja käytetään vielä niukasti, mutta QR-koodien tunnettuus ja käyttö on kasvussa. Yleisin käyttökohde on informaation välittäminen mobiiliin päätelaitteeseen. Koodin avulla kameralla ja verkkoyhteydellä varustettu päätelaite, esim. puhelin, ohjautuu helposti haluttuun verkko-osoitteeseen (URL). Koodiin voidaan sisällyttää mitä tahansa merkkejä, mutta hyvä yleinen käyttötapa on sisällyttää siihen verkko-osoite. Verkko-osoitteessa voi olla sisältöä ja palveluita, joita käytetään päätelaitteen verkkoselaimella.
Koodeja on vielä harvoissa Suomen paikoista, mutta esim. Kolin ja Ruunaankosken matkailukohteessa sekä Oulussa Nallikarin Talvikylässä niitä on käytetty.
Hämeenlinnan kaupunki [muokkaa]
Hämeenlinnassa QR-koodeja on asennettu ulkoilualueille, kunnan toimipisteisiin ja yrityksien sisäänkäyntien tuntumaan. Lukemalla QR-koodin matkapuhelimellaan kaupungilla kulkeva matkailija tai paikkakuntalainen saa paikkaan liittyvää tietoa matkapuhelimeensa. Hämeenlinnassa koodit avaavat Internet-sivun, jonka kautta tarjotaan tietoa kohteesta, esittelyvideoita, musiikkia, opastuksia, linkkejä verkkosivuille ja Google Maps -palveluun rakennettuja karttoja.[3]
Helsingin kaupunki [muokkaa]
Helsingissä QR-koodeja muistuttavia UpCodeja on tulostettu raitiovaunupysäkeille. Viivakoodien kautta saa matkapuhelimeen raitiovaunujen aikataulutietoja. Palvelu on ollut käytössä vuodesta 2007.[4]
Tampereen Joukkoliikenne [muokkaa]
Myös Tampereella on Upcode-aikataululinkit bussipysäkeillä. Koodin kautta löytyy pysäkkikohtaiset reaaliaikaset aikataulutiedot. [5]
Wikipedia [muokkaa]
Terence Edenin luoma sovellus QRpedia avaa viivakoodin avulla aiheeseen liittyvän Wikipedian sivun. Sen tunnistaa mobiililaitteen kielivalinnan ja etsii Wikipedia-artikkelin samalla kielellä. QRpediaa on käytetty museoissa antamaan näyttelyesineistä taustatietoja monella kielellä, ilman että museon seiniä peittävät suurikokoiset tekstitaulut. Esimerkkejä sitä hyödyntäneistä museoista ovat Derbyn kaupunginmuseo ja Fundació Joan Miró.[6]
Kaupalliset palvelut [muokkaa]
Koodeja voi luoda itse maksutta ilmaisohjelmien avulla tai useissa verkkopalveluissa, mutta vasta koodien yhdistäminen tuotteisiin ja palveluihin mahdollistaa yritystoiminnan. Yritys voi tarjota koodeja tarroina tai painettuina. Samoin koodien hallintapalvelut toimivat verkkopalveluiden kautta.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Tietotekniikan termitalkoot
- ↑ QR-koodista ruutukoodi
- ↑ Hämeenlinnan virtuaalinen kulttuuripolku
- ↑ Pysäkkiaikataulut kamerakännykkään Tekniikka ja talous 2007
- ↑ Upcode Tampereen kaupungin joukkoliikennesivut 2012
- ↑ Lori Byrd Phillips: Going Multilingual with QRpedia 06/2011. MIDEA Marcus Institute for Digital Education in the Arts. Viitattu 17.12.2011. (englanniksi)
Sivulta puuttuu