Pystytöyhtöpingviini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pystytöyhtöpingviini
Pyrstötöyhtövingviini oikealla, keltasilmäpingviini vasemmalla.
Pyrstötöyhtövingviini oikealla, keltasilmäpingviini vasemmalla.
Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen [1]
Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Pingviinilinnut Sphenisciformes
Heimo: Pingviinit Spheniscidae
Suku: Töyhtöpingviinit Eudyptes
Laji: sclateri
Kaksiosainen nimi
Eudyptes sclateri
Buller, 1888
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Pystytöyhtöpingviini Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Pystytöyhtöpingviini Commonsissa

Pystytöyhtöpingviini[2] eli pyrstötöyhtöpingviini (Eudyptes sclateri) on töyhtöpingviineihn kuuluva pingviinilintu. Laji on nimetty brittiläisen eläintieteilijän Philip Lutley Sclaterin mukaan.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pystytöyhtöpingviinit ovat keskimäärin 65 senttiä korkeita ja voivat painaa jopa 6,5 kiloa.[3] Se on yksi sukunsa suurimmista lajeista.[4] Naaraat ovat tavallisesti koiraita pienempiä.[3] Nokka on pitkä, väritykseltään tumman ruskeanoranssi. Aikuisen linnun höyhenpeite on muiden pingviinien tavoin selästä musta ja vatsasta valkoinen. Siipien yläpuolet ovat mustat, joskin niiden reunat ovat valkoiset. Siipien sisäpinnat ovat valkoiset, mustia siivenkärkiä lukuun ottamatta. Pystytöyhtöpingviinillä on vuonopingviinin ja snaressaartenpingviinin tavoin kummankin silmän yläpuolella ylöspäin osoittava keltainen, pitkä ja harjamainen töyhtö, joka ulottuu nokantyvestä pään päälle. Muista töyhtöpingviineistä poikaten se pystyy nostamaan ja alentamaan jäykkiä töyhtöjään.[4]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa pystytöyhtöpingviineistä pesii Bounty- ja Antipodisaarilla Uudessa-Seelannissa. Pienempinä määrinä niitä pesii myös Campbell- ja Auclandraasilla.[4] Pesäpaikat ovat kallioisia ja jyrkänteisiä, joissa ei usein ole merkittävästi maannosta tai kasvillisuutta. Ne voivat pesiä jopa 75 metrin korkeudessa merenpinnasta. Pesimäkauden ulkopuolisen ajan ne viettävät kylmillä subantarktisilla merillä, joskaan tarkkaa sijaintia ei tiedetä.[3][4] Kannan arvioidaan käsittävän 150 000-170 000 yksilöä.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Eudyptes sclateri IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 6.5.2014. (englanniksi)
  2. BirdLife Suomi - Maailman lintujen suomenkieliset nimet Luettu 4.11.2010
  3. a b c Jenny Burchman: ADW Eudyptes sclateri - Information 2001. University of Michigan Museum of Zoology. Viitattu 27.3. 2010.
  4. a b c d ARKive: Erect-crested penguin - Eudyptes sclateri - Information - ARKive 2006. Wildscreen. Viitattu 14.3. 2010.
  5. Erect-crested Penguin (Eudyptes sclateri) - BirdLife species factsheet 2009. BirdLife International. Viitattu 27.3. 2010.