Puukaktukset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Puukaktukset
Pereskia grandifolia
Pereskia grandifolia
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kaktuskasvit Cactaceae
Alaheimo: Pereskioideae
Suku: Pereskia
P.Mill., 1754[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Puukaktukset Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Puukaktukset Commonsissa

Puukaktukset[2] (Pereskia) on 25 lajia käsittävä kaktuskasveihin kuuluva kasvisuku, joka on peräisin eteläisestä Meksikosta Uruguayhin ja Boliviaan ulottuvalta vyöhykkeeltä. Puukaktukset ovat piikikkäitä pensaita tai köynnöksiä, joilla on suuret lehdet, puutuva varsi sekä näyttävät kukinnot. Pensastavat lajit jäävät tavallisesti noin metrin korkuisiksi, kun köyntelevät lajit voivat saavuttaa jopa 20 metrin pituuden.

Muista kaktuskasveista jyrkästi poikkeavasta ulkonäöstään huolimatta pereskioilla on selviä "oikeiden" kaktusten piirteitä: areoleista kasvavat piikit sekä vain kaktuksille ominainen, kuppimainen kukan rakenne. Niiden rungossa on myös mehikasvimaisia piirteitä, mutta lehdet eivät ole meheviä. Ne eivät ole myöskään sopeutuneet erityisen kuiviin olosuhteisiin ja pudottavat lehtensä jo pari viikkoa kestävän kuivuuden seurauksena. Yhdessä Pereskiopsis-suvun lajien kanssa niiden arvellaan muistuttavan yhä läheisesti sitä kasviryhmää, josta nykyiset kaktukset ovat kehittyneet.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puukaktukset ovat lehteviä ja piikkisiä, puumaisia, pensasmaisia ta usein lamoavia kasveja, joiden varret ovat suoria tai polveilevia ja vain hieman meheviä. Juuret ovat toisinaan turvonneita ja mukulamaisia. Varressa ei ole uurteita eikä kyhmyjä (podarioita). Lehdet ovat vuorottaisia, leveitä, litteitä, ehytlaitaisia, karisevia ja tavallisesti ruodillisia. Lehtihangoissa sijaitsevat areolit, joissa on tavallisesti villakarvaa ja solukarvoja, piikkejä ja toisinaan lehtiä; väkäskarvat (glokidiot puuttuvat). Piikkejä on yksi tai useampia, keskenään eripituisia ja enemmän tai vähemmän suoria. Kukat sijaitsevat varren kärjessä tai lehtihangoissa yksittäin tai kukinnoissa ja ovat ratasmaisia tai kellomaisia. Kasvi kukkii päivällä. Kukkapohjuksessa on tavallisesti villakarvaa, pidempiä karvoja, piikkejä tai lehtimäisiä suomuja. Hedelmät ovat yksittäisiä tai ryhmissä, muodoltaan vaihtelevia, meheviä ja avautumattomia. Hedelmäseinä on pääasiassa muodostunut kukkapohjuksesta (pohjushedelmä). Kehälehdet pysyvät vielä hedelmässäkin. Siemenet ovat isoja, mustia, munan- tai munuaisenmuotoisia, ja niissä on sileä ja kiiltävä kuori.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puukaktukset ovat trooppisen Amerikan kasveja ja ne kasvavat alangoilla eteläisestä Meksikosta Karibialle sekä Pohjois-Argentiinaan ja Uruguayhin ulottuvalla alueella.[4]

Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puukaktuslajeja (Pereskia) tunnetaan 17, kun suku Rhodocactus sisällytetään siihen:[5]

  • Pereskia aculeata
  • Pereskia aureiflora
  • Pereskia bahiensis
  • Pereskia bleo
  • Pereskia diaz-romeroana
  • Pereskia grandifolia
  • Pereskia guamacho
  • Pereskia horrida
  • Pereskia lychnidiflora
  • Pereskia marcanoi
  • Pereskia nemorosa
  • Pereskia portulacifolia
  • Pereskia quisqueyana
  • Pereskia sacharosa
  • Pereskia stenantha
  • Pereskia weberiana
  • Pereskia zinniiflora

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anderson E. F.: The Cactus Family. - Timber Press. Portland, Oregon. ISBN 0-88192-498-9

  1. ITIS
  2. ONKI, Kassu: Pereskia Viitattu 25.7.2012.
  3. Anderson 2001:566
  4. Anderson 2001:566
  5. Anderson 2001:566ss
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.