Pussimuurahaiskarhu
| Pussimuurahaiskarhu | ||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen [1] |
||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||
| Myrmecobius fasciatus Waterhouse, 1836 |
||||||||||||||||||||||
| Alalajit | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||
| |
Pussimuurahaiskarhu eli numbatti (Myrmecobius fasciatus) on pussipetojen lahkoon kuuluvan pussimuurahaiskarhujen heimon (Myrmecobiidae) viimeinen elossa oleva edustaja. Aiemmin laajalle levinnyt pussimuurahaiskarhu on nykyään erittäin uhanalainen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tuntomerkit
Pussimuurahaiskarhun vartalo on enintään 30 ja häntä 15 senttimetriä pitkä. Painoltaan eläin kasvaa enintään puoleen kiloon. Pussimuurahaiskarhun ominaispiirteitä ovat pitkä kieli, musta raita huulilta korville, kuusi tai seitsemän valkoista raitaa vartalon takaosassa ja tuuhea häntä. Sen turkki on lyhyttä ja karkeaa ja väriltään harmaanruskea tai joskus punertava.
[muokkaa] Ravinto
Päiväaktiiviset pussimuurahaiskarhut käyttävät suuren osan päivästään ruoan etsimiseen. Ne syövät pääasiassa termiittejä, mutta myös muurahaiset ja muut hyönteiset käyvät ravinnoksi.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Myrmecobius fasciatus IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Fauna of Australia (pdf) (englanniksi)
Sivulta puuttuu