Punajäkälä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alahuulessa sijaitseva punajäkäläläiskä.
Tyypillisiä punajäkälässä nähtäviä ihomuutoksia nilkoissa.

Punajäkälä (lat. Lichen ruber planus) on kohtalaisen yleinen, krooninen tulehduksellinen iho- tai limakalvotauti. Sitä sairastaa noin 2 % Suomen väestöstä.

Taudin tyypillisimmät oireet ovat yleensä kohtalaisesti kutiavat, etenkin ranteisiin tai nilkkoihin ilmestyvät iholäiskät sekä mahdolliset suun limakalvomuutokset. Joskus muutoksia on myös terskassa. Se voi aiheuttaa kipua, polttelua sekä arkuutta suun limakalvoilla. Väriltään iholäiskät ovat yleensä sini- tai violetinpunaiset. Niiden päällä on usein valkoisia nauhoja, jotka muodostavat verkkomaisen rakenteen (Wichamin striat). Ihon tummumista eli hyperpigmentaatiota voidaan tavata. Tauti parantuu itsestään yleensä 1-2 vuodessa, mutta suun tautimuutokset voivat pysyä useitakin vuosia.

Patogeneesi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punajäkälän patogeneesi on huonosti tunnettu. Patogeneesissä ajatellaan olevan kyse CD8+ T-soluvälitteisestä sytotoksisesta immuunireaktiosta ja ihon basaalisessa solukerroksessa voidaan havaita myös muuntuneita antigeenejä. Antigeenit voivat olla seurausta lääkehoidosta tai virusinfektiosta.

Punajäkälän histologiset muutokset. Kuvassa nähdään runsasta lymfosyytti-infiltraattia dermiksen ja epidermiksen rajalla.

Histologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punajäkälän histologisessa kuvassa nähdään lymfosyytti-infiltraattia dermoepidermaalisessa junktiossa. Basaaliset keratinosyytit ovat degeneroituneita ja nekrotisoituneita. Dermoepidermaalinen junktio muuttuu sahalaitaiseksi. Histologiassa nähdään tyypilliset kroonisen ihotulehduksen muutokset: epidermaalista hyperplasiaa, hypergranuloosia ja hyperkeratoosia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.