Porvoon työväentalo
| Porvoon työväentalo | |
|---|---|
| Sijainti | Porvoo |
| Valmistumisvuosi | 1912 |
| Rakennuttaja | Porvoon työväenyhdistys |
| Omistaja | Porvoon työväenyhdistys |
 |
|
Porvoon työväentalo on vuonna 1912 valmistunut työväentalo Porvoossa.[1]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Porvoon työväenyhdistyksen perustava kokous pidettiin Palokunnantalossa 25. elokuuta 1901 ja rekisteröitiin SDP:n puoluetilaston tietoihin perustetuksi 27.10.1901. Tosin Porvoossa oli olemassa jo aiemmin, vuonna 1888 perustettu, wrightiläisen liikkeen työväenyhdistys. Uusi työväenyhdistys 111 jäsenineen liittyi sosialidemokraattiseen puolueeseen 5.5.1903. Yhdistys toimi useissa eri vuokrahuoneissa. Vihdoin 1.3.1912 pidettiin tupaantuliaiset nahkuri Saloselta ostetussa talossa, joka sijaitsi Kaivokadun varrella olevalla 1 200 neliön tontilla Näköalavuoren huipulla.[1]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1912 ostettua rakennusta alettiin vuosina 1912–1913 talkoovoimin peruskorjata ja parannella. Korjausten jälkeen työväentalo vihittiin 28.9.1913 uuteen käyttöönsä. Vuoden 1918 sulkutilan jälkeen, jolloin talo oli toiminut punakaartin päämajana, yhdistyksen toiminta talossa jatkui entisellään, kun työväentalo vapautui käyttöön keväällä 1919. Vuonna 1928 päätettiin tehdä taloon suurmuutoksia, ja vuonna 1938 talo maalattiin talkoovoimin ja väriavustuksin. Talon juhlasalin tanssilattia uusittiin kovan käytön vuoksi vuonna 1945 ja ravintolan lattia vuonna 1947. Ennen elokuvateatterien tuloa rakennus liitettiin vesijohto- ja viemäriverkkoon. Vuonna 1972 talo vuokrattiin Kamras-Filmi Oy:lle, joka sijoitti taloon Alfa-Romeo-nimisen elokuvateatterin. Elokuvateatterit lopettivat toimintansa talossa 1980-luvun alussa, ja talon kunnostamiseen saatiin valtion tukia vuosina 1985–1992. Yhdistys myi työväentalon yksityisasunnoiksi vuonna 2001.[1]
Toimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdistys toimi vilkkaasti heti aloittamisestaan lähtien. Esimerkiksi vuonna 1905 yhdistyksen kokouksia oli 16 kertaa, johtokunnan kokouksia 15 ja yleisiä työväen kokouksia kaksi kertaa. Iltamia oli vuonna 1905 kolmesti ja muita kansanhuveja kaksi kertaa. Urheiluseura Porvoon Veikot toimi talossa. 1930-luvulla talon toiminta oli erittäin vilkasta. Esimerkiksi vuonna 1937 talossa pidettiin 54 huvitilaisuutta arpajaisineen ja seuraavana vuonna 61. Kuorot, soittokunnat, työväen näyttämö, perhejuhlat, äitienpäivät ja vappujuhlat kuuluivat talon toimintaan. Suomen sotavuosina 1939–1944 työväentaloa käytettiin sotilasmajoitukseen, mutta jo vuonna 1945 talossa pidettiin 127 tanssit. Elokuvateattereiden toimintaa ei enää 1980-luvun jälkeen ole ollut, mutta yhdistykset ja yhteisöt, kuten yksityisetkin juhlivat ja kokoontuvat rakennuksessa edelleen.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Hurri, Olavi & Marttala-Hurri, Vuokko: Työn ja aatteen talot. Työväentalojen historiaa Uudellamaalla, s. 138–139. Helsinki: Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, 1997. ISBN 952-90-8468-4.