Popol vuh

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo eepoksesta. Muista merkityksistä katso täsmennyssivu.

Popol vuh (tai Popol wuj k'ichen kielellä), "käräjäkirja", on mayaintiaanien K'iche-valtakunnan kirjoitetuista kertomuksista koottu eepos. K'iche sijaitsi nykyisen Guatemalan alueella.

Popol Vuh syntyi Guatemalassa k'icheintiaanien hengenperintönä. Teoksen kirjoittajaa ei tiedetä varmuudella. Kuitenkin oletetaan, että 1500-luvun puolivälissä Chichicastenangon luostarissa vaikuttanut kastettu intiaani Diego Reynoso, joka omaksuttuaan latinalaiset aakkoset, olisi tallettanut kansansa suullista perimätietoa kirjalliseen muotoon. Popol Vuhin kirjoittaja ehkä tajusi, että yhteys Sulkakäärmeeseen oli lopullisesti kadonnut, ja että merkitessään paperille perityt uskomukset, hän noudatti kansansa viisaiden ohjeita pitää esi-isät elävinä muistoissa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Popol vuh oli kirjoitettu mayalaisilla kirjoitusmerkeillä, mutta espanjalaiset konkistadorit tuhosivat sen kaikki kopiot. Eräät maya-papit kuitenkin muistivat kertomuksen, ja kirjoittivat sen latinalaisilla aakkosilla muistiin, ja kätkivät, kunnes aika oli parempi. Nykyään se on mayojen jälkeläisille ja Guatemalan asukkaille tärkeä osa kansallista identiteettiä. Francisco Ximénez, Chichicastenangossa toiminut dominikaani löysi Popol Vuhin käsikirjoituksen 1700-luvulla ja käänsi sen espanjaksi.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Popol Vuh kertoo luomistapahtumista ja ajoista ennen espanjalaisten tuloa. Se johdattelee tekstinsä myötä lukijan syvälle Keski-Amerikan muinaisten kansojen menneisyyteen, mutta samalla myös kyseisten kansojen omaan käsitykseen menneisyydestään. Teos on lähde mitä moninaisimmille tulkinnoille.

Popol Vuh kertoo, miten maailma luotiin: miten vuoret syntyivät, puut iskivät juurensa maahan, miten elämä asetettiin vuorille ja laaksoihin, ja miten pienet ja suuret eläimet saivat asuntonsa ja sopivan ravintonsa. Popol Vuhin jumalat ovat mahtavia mutta erehtyväisiä. Heille on kaikki mahdollista, mutta moni asia on heille outo ja ennen kokematon. Luomisen tulos ei ole itsestään selvä. Se epäonnistuu, siihen tehdään muutoksia, ja yritetään uudestaan. Sen vuoksi jumalat turvautuvat ennustajiin, puhuttelevat heitä kauniisti, pyytävät heitä ilmoittamaan tietonsa.

Kertomus alkaa maya-yhteisön luomiskertomuksella. Jumalat tekevät ihmisistä useita koeluomuksia, ennen kuin ovat lopputulokseen tyytyväisiä. Sitten kun ihminen vihdoin valmistuu maissista, se on liian hyvä. Se näkee kaikkialle, tutkii koko maailman kulmiaan myöten. Jumalat pelkäävät asemansa puolesta ja päättävät puhaltaa ihmisen silmiin sumua, minkä jälkeen ihminen näkee vain lähelle. He onnistuvat luomaan olennon, joka ylistää heitä, mutta ei silti ole liian viisas.

Seuraa mayoille tärkeiden sankarikaksosten Hunahpun ja Xbalanken seikkailuja. Jumalat haastavat heidät pallopeliin, voittavat nämä, ja tappavat. Veljekset onnistuvat kuitenkin kuolleinakin hedelmöittämään erään jumalattaren, joka synnyttää heidät uudelleen. Naamioituneina kiertäviksi esittäjiksi veljekset onnistuvat pääsemään jumalten luo, ja surmaavat nämä salajuonen avulla. Veljekset muuttuvat kuuksi ja auringoksi. Popol vuh kertoo myös jumalasta nimeltä Hura Canes, taivaansydän, jonka nimestä nykyinen sana hurrikaani on johdettu.

Monien muiden eeposten kaltaisesti myös Popol vuhissa käsitellään vedenpaisumusta. On kuitenkin mahdotonta enää tietää, oliko näin myös alkuperäisessä Popol vuhissa, vai onko eepoksen vedenpaisumustarina lainattu raamatusta uudelleenkirjoituksen yhteydessä kristinuskon edustajien tyynnyttämiseksi.

Eri tulkinnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Francisco Ximénezin tulkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Popol Vuhin ensimmäinen kääntäjä, Francisco Ximénez, oli aikansa vallitsevan käsityksen mukaisesti sitä mieltä, että juutalaiset olivat intiaanien esi-isiä, ja että heidän mukanansa tuoma vanhan testamentin sanoma oli suuresti vääristynyt aikojen kuluessa.

Ramón Ordoñez de Aguiarin tulkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräs ensimmäisistä, joka koetti todistaa Ximénezin käsikirjoituksen pohjalta Popol Vuhin ja kristittyjen raamatun olevan samaa alkuperää, oli chiapasilainen kirkonmies Ramón de Ordoñez y Aguiar.

Palenquen klassiselta mayakaudelta peräisin oleva rauniokaupunki löytyi 1700-luvun lopulla. Francisco Ximénezin alkuperäisestä Popol Vuh- käsikirjoituksesta espanjaksi kääntämä teksti ja juuri löytynyt Palenquen mayakaupunki, innoittivat Ordoñez y Aguiarin tulkitsemaan Ximénezin käännöstä hyvin mielikuvituksellisella tavalla. Hän antoi tulkinnalleen nimeksi ”Historia de la Creacion del Cielo y de la Tierra Theologia de los Culebras”. (Käärme, culebra, ja siihen liittyvä kvesaali pyrtösulkineen, edustivat mayoille korkeata kauneuskäsitettä) Ordoñez y Aguiarin tyngäksi jäänyt käsikirjoitus ilmestyi painosta vasta vuonna 1907. Ordoñez y Aguiarin aikoina oli vielä vallalla käsitys, että koko ihmiskunta oli lähtöisin raamatun Kaldeasta. Sopivan yksityiskohtaisesti Popol Vuhia siteeraten Ordoñez y Aguiar todistaa intiaanien lähteneen raamatun Kaldeasta ja saapuneen valtameren yli. Alkuperäiseen raamatun sanomaan paholainen oli päässyt vaikuttamaan niin, että tuloksena oli uskonto, josta Popol Vuh meille kertoo. Kukulcanin (Quetzalcoatlin) Ordoñez y Aguiar olettaa olleen apostoli Tuomaan, kuten tuolloin aivan yleisesti uskottiin. On mahdollista, että mormonien Popol Vuh-tulkinnalla on yhtäläisyyksiä Ordoñez y Aguiarin tulkinnan kanssa. Eräs hyvin keskeinen teema Ordoñez y Aguiarin tulkinnassa on Popol Vuhin jícaropuulla (kalabassipuu ) ja sen hedelmällä, jícaralla. Puun moninaisella avulla Popol Vuhin Neitsyt, Ixquic, synnyttää jumalaiset Veljessankarit, Hunahpun ja Ixbalanquen ”virgo ante partum.” Hunahpussa Ordoñez y Aguiar tunnistaa Pyhän Hengen.

Popol Vuhin eri käännöksiä ja tulkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Popol Vuh ottaa kulkijan puolesta kantaa teihin ja polkuihin ja auttaa polkujen kulkijoita rukouksella, joka löytyy teoksen viimeisiltä sivuilta. Popol Vuhin suomennos, joka on tehty guatemalalaisen Adrian Recinosin toimittamasta laitoksesta, kertoo toiveesta tasaisiin polkuihin: ”...älkööt he astuko polullaan harhaan, älköön olko heidän tiellään kompastuskiviä älköötkä saako sillä kolhuja. Anna heille hyvät polut, kauniit ja tasaiset.”

Miguel Angel Ásturias ja J.M. González de Mendoza käänsivät 1920-luvulla Popol Vuhin espanjaksi professori Georges Raynaudin ranskankielisestä laitoksesta. Asturiasin käännöksessä rukouksen tuo kohta kuuluu tähän tapaan: ”Etteivät he kaatuisi, etteivät saisi haavoja, etteivät loukkaantuisi, ettei heitä tuli polttaisi. Etteivät he putoaisi alas polulta, eivät putoaiisi ylhäältä. Ettei olisi estettä, ei vaaraa heidän takanaan, ei edessä. Anna heille vihreät tiet, vihreät polut.”

Molemmissa käännöksissä polkujen merkitys on tärkeätä. Recinos painottaa polkujen tasaisuutta. Asturiasille teiden ja polkujen vihreys on ilmeisesti tärkeämpää kuin niiden tasaisuus. Kommentoidessaan mainittua kohtaa, Asturias sanoo vihreyden tarkoittavan rikkautta. Vihreyden voi ymmärtää vihreinä maissipeltoina, jotka ovat yhtä kuin hyvinvointi ja rikkaus, jota vihreät kvesaalin pyrstösulat, quetzallit, ja vihreä jade symbolisoivat.

Francisco Ximenez antaa ymmärtää, että intiaanit olivat menettäneet taitonsa lukea vanhojen kirjojensa tekstejä. On epätodennäköistä, että Popol Vuh perustuisi hieroglyfien antamaan sanomaan. Tosin Miguel Angel Asturias puhuu omassa käännöksessään maalaamisesta kohdassa, jonka esim. Morley kuittaa sanalla kirjoittaa. Pyhän Chelin rukous Chilam Bala -kokoelmasta vuodelta 1633 paneutuu osaamattomuuteen näin:

”Pois lähtevät katunista maalatut kuvat, oi isä. Ei ole ketään, joka ymmärtäisi niiden merkityksen, ei ketään, joka tietäisi kuka ne asetti katunin kehälle, oi isä. Kurjuuden ankaruus tulee pohjoiseen ja itään, kun niin tapahtuu, oi isä. Kenestä tulisi nyt Ah Kin, aurinkouskonnon pappi, Bobat, profeetta, joka pystyisi selittämään merkkien tarkoituksen. Oi isä niitä, joiden kohtalona on kaatua yhdeksänteen ahau´iin. Ei ymmärretä enää maailman koko laajuutta. Millä riemulla hallitsittekaan ennen, ja miten nyt itkette te, jotka hallitsette maata. Olkaa läsnä, oi Itzaes, Veden Noidat.”

Asturias käyttää Popol Vuh-käännöksessään Vucub Caquixista nimeä Principal Cuacamayo, eli Ensimmäinen Ara-papukaija. Hän vertaa Cuculcanin, eli kvesaalinsulkiin verhoutuneen käärmeen ja Vucub Caquixin, Cuacamayo-papukaijan, henkistä taistelua Kalevan ja Pohjan väliseen taisteluun vallasta ja pitää eri kansojen jumalia sovittamattomina toistensa alueille.

Vucub Caquix, on Popol Vuhin kertomusten kerskaileva hölmö. Hänen olemuksensa on aurinkotulilinnun, sillä hänen sulkansa loistavat lähes kvesaalinsulkien tavoin vihreänä kultana. Mutta hän ääntelee kvaak, kvaak, ja hänen typeryytensä on suuri.

Cuculcanin etevämmyys Cuacamayo-Vucub Caquixiin nähden käy esiin Cuculcanin puheenvuorossa Asturiasin näytelmässä Cuculcan, Sulkiin Verhoutunut Käärme. Cuculcan: ”Olen kuin aurinko. Saavun keltaisiin pukeutuneena päivän mukana. Mutta aamun koi on ainoastaan jano, jonka vesi sammuttaa. Ja vaivautumatta laskemaan värikkäitä täitä, jotka vielä käyvät kosteassa tulitukassani, silittelen pelikaanien valkeata höyhenpukua ja cuacamayojen kuunhohtoista nokkaa. Myös hyväilen tulivuorteni puutarhoissa komeettapyrstöisiä chorcalintuja, jotka lentäessään ripottelevat kultajauhetta, siitepölyä, joka saa esmeraldanokkaisen, nancemarjoista elävän (Cuacamayon) aivastelemaan.”

Popol Vuhin Cuacamayon ja tolteekkien tarunomaisen johtajan Quetzalcoatlin kohtalot muistuttavat joiltakin osiltaan toisiaan. Molempien luo, heidän sairaina ollessaan, saapuu ennustaja-parantaja, kumaraisen vanhuksen hahmoisena. Turhamainen Cuacamayo tuhoutuu lääkärien käsiin ja menettää rikkautensa, kauniit esineensä. Quetzalcoatl sen sijaan houkutellaan juomaan liian suuri annos (viisi kupillista) lääkettä, joka poistaa väsymyksen, parantaa oloa ja on terveellistä. Noin hänelle esittää asian Titlacauan, kumarainen vanhus, joka myös ilmoittaa, että Quetzalcoatlin on lähdettävä pakomatkalle Tlapallaniin. Lääke oli teometliä, humalluttavaa jumalten juomaa, joka nykyisin tunnetaan pulquen nimellä.

Popol Vuhin 4.-5. lukujen moraali- ja kauneuskäsitykset herättävät tulkintoja. Ei ole oikein, että puutteellisella viisaudella varustettu kerskaileva olento esiintyy jumalien tavoin ja liikkuu arvokkuuden ympäröimänä. Toisaalta tämä vääristymä on välttämätöntä jotta ennustus voisi toteutua ja pahuus saada palkkansa. Ennustajavanhusten viisaus voittaa typerän voiman ja näin osoittaa kauniille sulille ja kallisarvoisille kiville niille kuuluvan paikan. Hyvä ja paha taistelevat. Kauniit sulat ja kallisarvoiset kivet eivät saa kuulua väärälle kuninkaalle, koska ne liittyvät vain oikeaan valtaan ja sen moraalin. Kauniin tulee kuulua hyvälle.

Vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Guanajuatossa sijaitsevassa Diego Riveran syntymäkodissa, joka nykyisin on museona, on ripustettuina kaksikymmentä Diego Riveran akvarellia, jotka kuvaavat veljesten kärsimyksiä mayojen helvetissä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ramón de Ordoñez y Aguiar; Historia de la Creación del Cielo y de la Tierra, Conforme al Sistema de la Gentilidad americana. Theologia de los Culebras. Tämä chiapasilaisen kirkonmiehen, ilmeisesti 1800-luvun loppupuolisolla kirjoittamaa teosta ei esiinny lähdeluetteloissa, mikä ei ole ihme, teoksen hyvin outojen kannanottojen vuoksi. Teoksen kirjoittajaa innoitti Palenquen maya-rakennusten löytyminen ja niiden rakentajien yhteys apostoli Tuomaaseen.
  • Carmelo Sáenz de Santa Marían toimittama alkuperäinen dominikaani Francisco Ximénezin Historias del origen de los indios desta provincia de Guatemala, traducidas de la lengua Quihé en la Castellana por Francisco Ximénez O.P.Madrid 1989. Tässä teoksessa on Ximénezin esipuhe.
  • Miguel Ángel Asturias y J.M.Gonzalez de Mendoza; Popol Vuh o Libro de consejo de los indios Quichés. Käännetty espanjaksi professori Georges Raynaudin Popol Vuh-ranskannoksesta. Pariisi 1927. Teosta pidettiin parhaana sen aikaisista.
  • Useimmat nykyisin kaupoissa olevat eri kieliset Popol Vuhit, myös suomalainen, perustuvat guatemalalaisen Adrian Recinosin espanjankieliseen laitokseen.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]