Pisarointi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Dew on a Equisetum fluviatile Luc Viatour.jpg

Pisarointia tapahtuu iltaisin, kun kasvit imevät maasta kosteutta ja nostavat sen vartensa läpi lehtiin. Lehdistä kosteuden pitäisi haihtua, mutta jos ilmankosteus lehtien läheisyydessä on melkein 100 %, mudostuu lehtien pinnalle kastepisaroita. Pisaroinut vesi haihtuu vasta seuraavana päivänä, kun ilma lämpiää ja suhteellinen ilmankosteus pienenee. Hyvä esimerkki pisaroinnista on poimulehden pinnalle kerääntyvät nestepisarat. Neste ei ole ilmasta tiivistynyttä kosteutta, vaan kasvin erittämää karvasta nestettä. [1]

Ero kasteen ja pisaroinnin välillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joskus on vaikea erottaa ilmasta tiivistynyt kaste ja kasvien erittämä pisarointi. Kasteessa ilmasta tiivistyy kosteutta jollekin pinnalle, esimerkiksi auton katolle, koska pinnan lämpötila on alhaisempi kuin ilman lämpötila. Tällöin sen kastepistekin on alhaisempi eli vettä tiivistyy alhaisemmassa lämpötilassa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. työryhmä Helena Ahonen-Raassina (idean äiti), Paula Palmgren ja Ella Hujala: Yrttitarha, poimulehti (verkkosivu) 2000. Ammatti-instituutti Iisakin Osaran maaseutuopetusyksikkö. Viitattu 4.7.2012. fin