Pikraatit
Pikraatit ovat suoloja, joissa on pikraattianioni (O2N)3C6H2O− tai tämän anionin esterijohdannaisia. Ne muodostuvat yleensä pikriinihapon eli 2-4-6-trinitrofenolin reaktioissa.[1][2] Pikraatti-ioni on voimakkaan keltainen vesiliuoksessa, mutta pikraattisuolat ovat usein ruskeita tai oranssinpunaisia.
Räjähdysaineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Useat pikraatit ovat räjähtäviä, esim. ammoniumpikraatti (dunniitti). Aloiteräjähteenä on käytetty lyijypikraattia ja kaliumpikraattia, mm. nalleissa. Pikriinihapon metallisuolat ovat yleensä huomattavasti herkempiä tärähdyksille, iskuille ja hankaukselle kuin pelkkä pikriinihappo itse. Tämän takia pikriinihappoa tai sitä sisältäviä seoksia ei pitäisi säilyttää metalliastioissa, missä metallipikraattien muodostuminen aiheuttaa räjähdysvaaran.
Muita käyttökohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rauta(II)pikraattia on käytetty dieselöljyn lisäaineena pienentämään polttoaineenkulutusta.[3]
Natriumpikraattia käytetään etsausaineena metallografiassa, koska se syövyttää sementiittiä mutta ei ferriittiä.
Eetterit ja esterit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pikriinihapon eettereitä ja estereitä kutsutaan myös pikraateiksi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ "The picrate anion as a versatile chelating counterion for the complexation of alkali and alkaline earth metal cations with ionophores: 'the picrate effect'" (1996). Pure and Applied Chemistry 68 (6): 1195–1199. doi:.
- ↑ (2007) March's Advanced Organic Chemistry, 6th, John Wiley & Sons, 118. ISBN 978-0-471-72091-1.
- ↑ Fuel Performance Catalyst - Frequently Asked Questions 2018. FPC International. Inc.. [vanhentunut linkki]