Pihlajamäen hiidenkirnut

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pihlajamäen hiidenkirnut sijaitsevat Helsingin Pihlajamäessä kallion rinteessä Rapakiventien varressa. Ne ovat Suomen vanhimmat tunnetut hiidenkirnut ja ovat ainakin 50 000 vuotta vanhoja. Ne ovat Suomen ainoat tunnetut hiidenkirnut, jotka ovat syntyneet jo ennen viimeistä jäätiköitymistä.[1]

Kahdesta kirnusta isompi on nimeltään Aarnipata, kooltaan 6,9 metriä (halkaisija) ja 8,45 metriä (syvyys). Pienempi kirnu Rauninmalja on halkaisijaltaan 1,6 metriä ja syvyydeltään 3,2 metriä.[1] Nimet annettiin vuonna 2008 järjestetyn nimikilpailun tuloksena.[1]

Hiidenkirnut löysi vuosina 1993 ja 1994 arkkitehti Sulo Savolainen, joka itse oli 1960-luvulla osallistunut Pihlajamäen suunnitteluun. Ne löytyivät parannettaessa vieressä sijaitsevan, Rapakiventien alittavan tunnelin kulkuyhteyksiä. Kirnut tyhjennettiin maa-aineksesta ja vedestä, minkä jälkeen ne rauhoitettiin luonnonmuistomerkkeinä vuonna 1995. Vuonna 2008 niiden viereen rakennettiin katselutasanne.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Päivi Seikkula: Aarnipata ja Rauninmalja, Suomen vanhimmat hiidenkirnut Pihlajamäki.info. Viitattu 22.12.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]